Variksenmarja murtaa myyttejä

Vanhat uskomukset elävät tiukassa. Variksenmarjaa väheksytään, sillä eiväthän variksetkaan syö niille nimettyjä marjoja. Nyt on aika murtaa näitä myyttejä, sillä variksenmarja on todellinen marjojen moniottelija. Marjassa on väriä, vivahteikkuutta ja monipuolisuutta sellaisenaan hyödynnettäväksi tai käytettäväksi muiden marjojen kanssa.

          
Variksenmarjassa on värikkyyttä, vivahteikkuutta ja terveellisyyttä.

Tumma marja on terveellinen
Variksenmarja on kiiltävän musta, mehukas ja vähähappoinen luumarja. Se tuottaa hyvänä satovuotena 120‒150 miljoona kiloa marjoja, eli lähes yhtä paljon kuin mustikka. Satokausi on pitkä, sillä variksenmarjaa voi kerätä elokuusta lumentuloon saakka. Tietoisuus variksenmarjan terveellisyydestä on lisännyt sen suosiota viime vuosina. Marjat sisältävät runsaasti vitamiineja ja kuituja. Variksenmarja on kotimaisten marjojemme ykkönen flavonoidien määrän suhteen. Marjan syvän tumma väri kertoo osaltaan korkeasta antosyaanipitoisuudesta. Näin se antioksidanttina ehkäisee elimistössä rasvojen hapettumista.

          
Variksenmarja on ainavihreä varpukasvi, joka kasvaa matalana ja tiheänä peittona.

Kasvuympäristö on karu
Variksenmarja kasvaa yleisesti koko Suomen alueella kangasmetsissä, kallioilla sekä rämeillä ja soiden laitamilla. Kasvi kuuluu kanervakasvien heimoon ja siitä esiintyy kaksi alalajia; eteläisessä Suomessa kasvava etelänvariksenmarja ja Suomen pohjoisosissa esiintyvä pohjanvariksenmarja. Pohjoinen laji on kaksineuvoinen, joka tuottaa runsaasti kookkaita ja mehukkaita marjoja.

Variksenmarjassa on väriä vaikka muille jakaa
Variksenmarja on luontainen ravinnonlähde metsän eläimille. Erityisen tärkeitä marjat ovat linnuille ja pikkunisäkkäille. Elintarviketeollisuus hyödyntää variksenmarjoja monipuolisesti erilaisissa juomissa ja hilloissa. Kotitaloudessa variksenmarjan käyttö lisääntyy koko ajan. Siitä valmistetaan mehuja, hilloja ja hyytelöitä sellaisenaan. Marjojen värikylläisyyttä voidaan hyödyntää yhdistelemällä sitä muiden runsashappoisempien marjojen, kuten mustikan, punaherukan ja puolukan kanssa.

          
Tummanvärinen sekä hennon ja pehmeän makuinen variksenmarja soveltuu mehuntekoon.

Kaarnikkamehu:
1,5 l variksenmarjoja eli kaarnikoita
6 dl vettä
1,5 tl sitruunahappoa
4‒5 dl sokeria litraan valmista mehua

Puhdista marjat, huuhdo, laita kattilaan ja survo ne. Liota sitruunahappo osaan vettä. Lisää seos ja loppu vesimäärä marjamurskan joukkoon. Sekoita ja anna mehustua vuorokauden ajan. Sekoita muutaman kerran. Siivilöi mehuseos valuttamalla sideharson läpi. Lisää sokeri ja sekoita kunnes sokeri on liuennut. Kuori vaahto, kaada mehu pulloihin ja sulje pullot heti.

Teksti: Heikki Remes
Kuvat: Eeva Remes