Latva-artisokka maistuu naposteluruokana

Latva-artisokka on miedonmakuinen vihannes, joka useimmiten tarjoillaan keitettynä, joko alkuruokana tai kevyenä iltapalana. Parhaimmillaan latva-artisokka on tuoreena, kun sen kukinto on painava sekä kiinteä ja lehdet ovat tiiviisti kiinni. Latva-artisokan terälehdet ovat hyvä vaihtoehto ja lisä rapuillallisissa niille jotka eivät ravuista välitä.

          

Latva-artisokan käsittelyssä on omat niksinsä
Poista kuivat ja huonot uloimmaiset suojalehdet. Väännä varsi irti pöydän kulmaa vasten niin, että kukkapohjan vahvat kuidut lähtevät varren mukaan. Leikkaa pohja tasaiseksi ja hiero leikkauskohtaan heti sitruunaa. Tasoita kärki terävällä veitsellä. Keitä runsaassa, suolalla maustetussa vedessä noin puoli tuntia. Lisää keitinveteen hieman sitruunamehua estämään tummumista. Artisokka on kypsä, kun pohja on pehmeä ja alimmat kukkalehdet irtovavat. Valuta kuivaksi kääntämällä hetkeksi nurin.

          
Vartta ei kannata leikata poikki, sillä taittamalla kukkapohjan kuidut lähtevät kätevästi pois.

          

Latva-artisokan kukinnon lehdet ja sisus ovat mielenkiintoista syötävää. Tarjoile latva-artisokka alkuruoaksi kastikkeenaan kermalla notkistettua tuorejuustoa. Latva-artisokat tarjoavat rapujen kaltaista näpräämistä ja makustelua niille, jotka eivät ravuista välitä.
     Kukinnosta nautitaan ensiksi terälehtien mehevät alaosat. Lehdet vedetään yksitellen irti, tyvi kastetaan tuorejuustoon ja lehden pehmeä osa vedetään hampaiden välistä suuhun.
     Latva-artisokan pohjalta paljastuu todellinen herkku, kun artisokasta on poistettu terälehdet ja kaavittu ”parta” pois lusikalla. Viherkiekon voi nauttia tuorejuuston kanssa.

Makeahkot hapot talttuvat viinin vihollisen
Latva-artisokka on haasteellinen viinin kumppani, joka tuo viinin makuun usein metallisuutta. Keitetyissä vihanneksissa kasvisten luontainen makeus nousee esille. Latva-artisokan terälehdillä ja pohjakiekolla on hentoa hapokkuutta jolle löytyy viinikumppani Riesling-valkoviinistä. Viinin omenainen raikkaus ja kuivankin viinin hento makea vivahde tekevät kokonaisuudesta tasapainoisen ja hyvin nautinnollisen makukokemuksen.

Teksti: Heikki Remes
Kuvat: Eeva Remes
www.viinimies.com

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti