.JPG)
Kohopenkin perusta on korkea, ilmava risusydän, jossa lehtikerros eristää lämpöä ja tasapainottaa penkin kosteutta. Päällimmäisinä kerroksina on ensin kompostimultaa ja lopuksi kuohkeaa puutarhamultaa. Korkealla alustalla on ihanteelliset kasvuolosuhteet ja työskentely onnistuu kyyristelemättä, selkää säästellen.
Valo ja lämpö ovat ratkaisevia kohopenkin toiminnalle. Penkki sijoitetaan aurinkoiselle paikalle kasvimaan läheisyyteen ja rakennetaan pohjois-eteläsuuntaiseksi. Toimivan kokoinen penkki on hieman yli metrin leveä ja korkea, sekä muutaman metrin pituinen. Sen rakentamiseksi siirretään ruohoturpeet penkin paikalta syrjään. Penkin keskelle, pituussuuntaan kasataan noin 60 cm leveä ja korkea risukeko. Hyvää ainesta ovat haketuksesta tai risusavotasta ylijääneet ohuet risut. Risusydän peitetään ylösalaisin käännetyillä, penkin paikalta syrjään siirretyillä ruohoturpeilla sekä tarvittaessa ruohon leikkuujätteillä. Päälle kasataan 30 cm:n kerros syksyn kosteita puun lehtiä. Kohopenkin varsinainen kasvupohja muodostuu kahdesta noin 15 cm:n kerroksesta. Alempi on osittain maatunutta kompostia ja päällimmäiseksi tulee kerros valmista multaa. Hyvin rakennettu penkki kestää vihannesten ja juuresten kasvualustana useita vuosia.
Eloperäisistä aineksista rakennettu, luonnonmukainen kohopenkki tarjoaa suotuisat olosuhteet hyötykasvien puutarhaviljelylle. Penkin kerroksittainen ja ilmava rakenne tekee kasvualustasta lämpimän, joka suojaa kasveja kylmältä. Korkea penkki paljastuu keväällä lumen alta aikaisin ja mahdollistaa kasvien aikaisen istutuksen. Kohopenkissä kasvuala on tehokkaassa käytössä ja penkin voi perustaa pienellekin alueelle. Kosteuden suhteen saa kohopenkkiviljelyssä olla tarkkana, sillä vesi läpäisee penkin rakenteet hyvin ja se kuivuu helposti. Kuvassa kohopenkille rakennettu laudoista reunat, jolloin työskentely onnistuu kätevästi.
Teksti ja kuvat: Heikki Remes, puutarhurin apulaisena
www.viinimies.com
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti