Runebergintorttu tarjoaa makuja ja tarinoita

Sopii hyvin, että Runebergintorttuun, sen taustoihin ja makumaailmaan liittyy useita tarinoita. Pidetäänhän Johan Ludvig Runebergia, jonka mukaan torttu on nimetty, Suomen kansallisrunoilijana. Yleinen käsitys on, että Runebergin vaimo Fredrika Runeberg olisi kehittänyt tortun. Erään tarinan mukaan Runeberg mielellään herkutteli Porvoossa leipomon vadelmaleivoksilla ja nautti niistä punssin kera, ja tähän makean nälkään Fredrika kehitteli kyseisen leivoksen. Todellisuudessa leivoksen tausta löytyy Venetsiasta Italiasta, josta ne sitten levisivät Euroopan kahviloihin 1700-luvulla, ja seuraavan vuosisadan alussa Suomeen. Porvoossa Runebergin torttu lienee saanut nykyisen muotonsa, josta se levisi muiden kaupunkien konditorioihin 1860-luvulla.

               
Runebergintortun ja kirsikkaviinin makujen liitto on tasapainoinen. Kun jälkiruoka saa rinnalleen itseään makeampaa viiniä ja kummankin aromeista löytyy samankaltaisuutta, niin makuelämys on nautinnollinen.

Runebergintorttu on ulkomuodoltaan lieriön muotoinen, ruskeapintainen leivos, josta on tarjolla useanlaisia variaatioita, liittyen lähinnä mausteisiin ja maustamiseen. Kysymys usein on siitä, maustetaanko torttu mantelilla vai ilman ja käytetäänkö kasvasmanteliaromia? Toinen debatti liittyy leivonnaisen kosteuteen ja siihen, mitä ainesosia kosteutukseen käytetään, manteliöljyä, sitruunavettä, punssia, rommia vai likööriä? Päällysteenä yleisimmin käytetään vadelmahilloa sokerikuorruterenkaan ympäröimänä. Itse leivos valmistetaan voi- tai murotaikinasta, piparkakun muruista sekä mausteista. Kaikkineen Runebergintorttu sopii hyvin suomalaiseen leivoskulttuuriin, siinä on raaka-aineiden yksinkertaisuutta, hillittyä näyttävyyttä sekä mausteista täyteläisyyttä.

Viinilasillinen:
Kirsberry Cherry Speciality. Suomi. Alko 300587. Hinta 16,79.
Punainen, tuoksu karvasmantelinen, maku makea (190 g/l), matalahappoinen (3.9 g/l), kirsikkainen, marsipaaninen.

Teksti ja kuvat: Heikki Remes
www.viinimies.com