Luonnollisuus ja läheisyys toteutuvat karja- ja viinitilalla. Vaikka Kaavin Niinivaaralla sijaitsevan Mannilan tilan ja Penedesissä Espanjassa sijaitsevan Pares Baltan viinitilan välillä on 3074 kilometriä, niin yhteneväisyys on ilmeistä. Tilojen hoidossa perinteet ja luonnonmukaisuus ovat hyvin esillä. Taustalla on huoli luonnon tilasta kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.
Aberdeen Angus-rodun eläinten kasvatus perustuu luonnonmukaiseen käyttäytymiseen ja hoitoon. Eläimet elävät vapaissa olosuhteissa, ei kahlehdittuna. Emo huolehtii 6 ensimmäistä kuukautta syntynyttä vasikkaa. Karja syö omalla laidunalueellaan kasvavaa nurmea, joko laiduntaen tai talvella säilörehuna/heinänä. Kuvassa nuoret hiehot laiduntavat talvisessa luonnossa.
.JPG)
Karjankasvattajapariskunnalle, Katri ja Heikki Ruokolaiselle, aito todellinen työteko maaseutuympäristössä eläinten parissa on mielenkiintoista ja palkitsevaa. Heille Angus-karjan kasvatus, jalostus ja vasikoiden tuottaminen ovat tuotantosuuntana. Perheen junioritkin ovat pienestä pitäen toimessa mukana.
Lammaslauma on tuttu näky Parés Baltàn viinitilalla Penedèsin vuoristossa Espanjassa. Lampaat pitävät viinitarhan puhtaana rikkakasveista ja samalla lannoittavat maata. Ne edustavat sitä luonnollista ja luonnonmukaista rypäleiden kasvatusta, jota alueella on harjoitettu jo vuodesta 1790 lähtien. Parés Baltà on perheomisteinen viinitila Penedèsin viinialueella Koillis-Espanjassa, Barcelonan lähellä. Tilan perinteet viinituotannossa alkavat jo vuodesta 1790. Tänä päivänä viinitilan omistaa Cusinèn perheyhteisö kolmannessa polvessa. Veljekset Joan ja Josep Cusiné Carol vastaavat tilan markkinoinnista ja kehittämisestä. Heidän vaimonsa Maria Elena Jimenez ja Marta Casas ovat enologeja ja vastaavat tilan viinituotannosta. Parés Baltàlla luonnonmukainen viinituotanto on ollut itsestäänselvyys alusta alkaen. Viinitilan uusiutuminen ja kehittyminen kulkevat käsi kädessä kestävän kehityksen sekä perinteiden kunnioittamisen kanssa.
Luonnonmukaiseen ja biodynaamiseen rypäleiden viljelyyn kuuluvat perinteiset menetelmät viinitarhalla. Pesälaatikot kertovat mehiläisten käytöstä viiniköynnösten pölytyksessä.
Päivin ja Sadun jauhelihapihvit Angus-karjan lihasta:
Näin se asia etenee ruokaihmisten kesken luonnollisesti. Päivi Marttila hankki suoraan tuottajalta Angus-karjan raakakypsynyttä lihaa. Anguksen liha on hienosyistä, mureaa ja marmoroitunutta, siinä on maukkautta, mureutta ja mehukkuutta. Satu Tuppurainen ohjeisti opettajakollegaa teettämään kotitalousluokan oppilailla paistijauhelihasta pihvit ja maistelemaan 20 % rasvaa sisältävän Angus-jauhelihan makuvivahteista. Pelkästä jauhelihasta leivotaan pihvit, maustetaan suolalla sekä pippurilla ja paistetaan valurautapannussa voi-öljyseoksessa. Helppoa ja maukasta ilman kikkailuja paistamisen ja mausteiden kanssa.
Tästä ei makuyhdistelmä parane, Angusta ja Tinto A:ta.
Luonnonmukaisuus yhdistää viinin ja ruoan
Luonnonmukaisiin viineihin käytetään usein käsin poimittuja rypäleitä, jotka on puristettu hellästi. Viinit käytetään usein hitaasti ja kypsytetään sakan päällä, jolloin niiden hedelmäisyys säilyy ja makuun tulee täyteläisyyttä. Rypäleen tyypillinen mineraalisuus ja kukkaisuus sekä kasvupaikan maaperän ominaisuudet tulevat viinissä hyvin esille. Luomuviinit täydentävät tasapainoisesti luonnonmukaisista ja lähellä tuotetuista raaka-aineista valmistettuja ruokia, kuten Agnus-karjasta tehtyjä jauhelihapihvejä.
Familia Tinto A:lla on erityinen liittyminen Suomeen. Sen Takakannessa on kuva Pares Baltan Joan Cusiné Hill (vasemmalla) ja hänen vaimostaan Irenestä (oikealla) retkeilemässä matkailuautolla Suomessa joskus 1970-luvun alussa. Kuvasssa Cusinen perhetilan kantavat voimat.
Viinilasillinen:
Savia Viva Familia Tinto A. Espanja, Penedés 2011. Sy, Me, Te. Alko nro 477357. Hinta 8,26.
Syvän rubiininpunainen, tumman marjaisa tuoksu ja keskitäyteläinen, pehmeä, marjaisa sekä mausteinen maku.
Teksti ja kuvat: Heikki Remes
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti