Pakurikääpä on luonnon oma kansanparantaja

Pakurikääpä on lehtipuiden rungolla, niiden vioittuneissa kohdissa esiintyvä sieni. Se tunnetaan luonnonvaraisena ja vahvana antioksidanttina. Luonnonlääketieteessä se luokitellaan adaptogeeniksi, joka auttaa kehoa mukautumaan haastaviin muutoksiin, vahvistaen immuunijärjestelmää sekä hermoston ja rauhasten toimintaa.

Pakurikääpä on sienirihmaston aiheuttama kasvannainen puun pinnalla.

Pakurikääpä on puun omaa solukkoa, joka muodostaa puun pinnalle pahkuran eli pakurin. Epänormaali kasvu muodostaa puun rungolle mustan, epämääräisen muotoisen lisän. Pakurin keruuseen tarvitaan maanomistajan lupa. Kääpää ei ole hyvä kerätä maanteiden eikä teollisuusalueiden läheisyydestä, sillä se kerää itseensä ympäristön raskasmetalleja.
   Pakurikääpää esiintyy pohjoisella pallonpuoliskolla Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Se on lehtipuiden lahottajasieni, jota Suomessa tapaa yleisimmin koivujen ja leppien rungoilla. Käävän sienirihmasto tunkeutuu elävään puuhun, sen kuoressa olevien vioittumien kautta, ja lahottaa sydänpuun noin kymmenen vuoden aikana.

Pakurikääpä lahottaa vuosien saatossa isäntäpuun. Puun vielä eläessä pakuri on käyttökelpoinen. Sen saa rungosta irti kokonaisena, kun sitä lyö kirveen hamaralla.

Pakurikääpä on monipuolinen lääkesieni
Pakurissa on paljon vaikuttavia aineita, kuten vitamiineja, kivennäisaineita, fenoleja ja hiilihydraatteja. Siinä on poikkeuksellisen paljon antioksidanttina toimivaa entsyymiä. Se parantaa kuntoa, auttaa jaksamaan ja torjuu tulehduksia. Pakurin on havaittu vahvistavan sydämen toimintaa ja laskevan kolesterolin määrää. Kääpää pidetään Venäjällä ja Aasiassa voimakkaana lääkeaineena, jota käytetään varsinkin rinta-, keuhko-, kohdunkaulan- ja mahasyöpään niiden varhaisvaiheissa.
   Pakurikäävällä on hyvin vanhat perinteet luontaislääketieteessä erityisesti Aasiassa. Se poistaa väsymystä, virkistää ja auttaa ientulehduksiin. Ulkoisesti pakuria käytetään jauheena naarmuihin, haavoihin, ihottumiin ja psoriasikseen. Se nopeuttaa mahahaavasta toipumista.
   Sieniallergikoille pakuria ei suositella, eikä veren ohennukseen tai sokeritasojen säätelyyn vaikuttavien lääkkeiden kanssa.

Pakuri palasiksi ja pussiin
Pakurikääpä sopii kotioloissa parhaiden teen tapaan nautittavaksi. Pakuri harjataan puhtaaksi ja pienitään muutaman sentin paksuisiksi kappaleiksi, jotka kuivataan huolellisesti joko kuivurissa tai uunissa. Kuivatut palat säilyvät huoneen lämmössä. Teen voi keittää joko suoraan vedessä hauduttaen pakuripalan kanssa tai sitten jauheena. Kuivatut palat jauhetaan vahvalla tehosekoittimella ja jauhetta käytetään normaaliin tapaan teessä, joko yksin tai maustelisien kanssa.

Pakuritee maistuu jauhettuna ja tarjoaa rauhoittavan teehetken, sillä siinä ei ole kofeiinia.

Teksti: Heikki Remes
Teekuva: Eeva Remes
www.viinimies.com


Ps. Kuvan, vajaan kilonpainoinen kääpä odottaa noutajaansa  ja on halukkaalle saatavissa Västinniemellä Juankoskella. Soita ja sovi noudosta!

2 kommenttia:

  1. Haluaisin korjata pienen seikan: Pakurikääpä on sieni, ei sienikasvi tai lääkekasvi. Sienet ovat oma eliökuntansa, lähempänä eläimiä kuin kasveja. Muuten hyvää ja mielenkiintoista tekstiä!

    VastaaPoista
  2. Kiitoksia anonyymille asiantuntevasta korjausmietteestä, eli pakurikääpä on sieni, eikä kasvi. Korjasin asian myös tekstiin. H.

    VastaaPoista