Tervehdys kaikille viinimatkalaisille! Tervetuloa viinimatkalle Chileen. Reissulla tutustuimme ensin maan viinilaaksoihin, niiden viineihin ja suomalaisiin ruokiin jotka maistuvat ko. viinien kanssa. Matkan loppupuolella käymme läpi perustekijöitä, jotka ovat Chilen viinien taustalla.
Viinimatkallamme tutustumme Carmenère-rypäleeseen, josta tehdyt viinit ovat Chilen käyntikortteja maailmalla. Carmenèren tarinassa on legendan aineksia, sillä rypäle sekoitettiin 150 vuoden ajan Merlot-rypäleeseen. Rypäle tuotiin Chileen jo vuonna 1851, mutta se paljastui vasta vuonna 1994. Carmenèrella ja Merlotilla on samankaltaisuuksia, jonka takia rypäleet aika ajoin sekoitetaan toisiinsa.
Carmenère on pyöreähkö, keskikokoinen ja tumma viinirypäle, joka on hyvin hedelmäinen ja täynnä aromikkuutta. Sen rypälemehun maku on pehmeä ja hillomainen sekä hivenen metsämarjamainen.
Carmenère on vähäsatoinen rypäle, joka vaatii kypsyäkseen lämpimät ja kuivat kasvuolosuhteet. Rypäle kypsyy poimintakuntoon myöhään ja on viimeisimpiä poimittavia satoa korjattaessa. Sadon onnistuminen edellyttää korkeita päivälämpötiloja ja voimakasta vuorokautisten lämpötilojen vaihtelua.
Arnaud Frennet on Casa Silvan kaupallinen johtaja ja yksi Chilen parhaimpia sekä arvostetuimpia viini-ihmisiä, joka osaa kertoa kaiken Carmenèrestä. Hän pitää rypälettä haastavana ja näkee siinä potentiaalia todella hyvien viinien tekemiseen. Häntä kiehtoo rypäleen kompleksisuus, mausteisuus, pehmeä ja silkkinen olemus.
Arnaud Frennet kertoo, että jos Carmenère-rypäleet poimitaan liian aikaisin, niihin jää hieman raakoja, yrtteihin vivahtavia piirteitä. Carmenèren laadun varmistamiseksi viinitiloilla kypsymistä seurataan päivittäin maistelemalla rypäleitä ja poimimalla vain todella kypsät rypäleet. Tämä varmistetaan köynnös köynnökseltä niin, että tarhalla rajataan nauhalla poimittava alue. Vihreisiin köynnöksiin rypäleet jätetään vielä kypsymään ja ne poimitaan myöhemmin.
Laaturypäleet poimitaan Chilen tarhoilla käsin.
Viinitarhalla rypäleet kerätään ensin sankoihin ja kaadetaan sitten kuljetuslaatikoihin. Aamulla Chilen viinitarhoilla on viileää, joten se vaatii pukeutumisessa lämmintä ylle.
Viinijalostamolla rypälekorit kaadetaan lajitteluhihnalle, josta ne huolellisen lajittelun jälkeen ohjataan murskaukseen.
Murskaus tapahtuu mahdollisimman pian rypäleiden korjuun jälkeen, jotta rypäleet säilyvät raikkaina ja tuoreina.
Eri rypäle-eristä otetaan heti murskauksen jälkeen viinimehunäytteet niiden analysoimiseksi viinien valmistukseen liittyen.
Carmenère-viinit ovat tummanpunaisia, lähes mustia. Ne ovat runsaan herukkaisia, lähes hillomaisia ja niiden aromeissa voi aistia savuisuutta. Maku on hyvin vivahteikas ja pehmeiden tanniinien myötä suunmyötäinen sekä mehevä. Matalahappoisesta viinistä löytyy voimaa, alkoholia ja pituutta.
Carmenère on suomalaisille barbeque-viini, tuhti ja runsas, joka sopii täyteläisten grillattujen liharuokien kumppaniksi. Poron potkakiekoista tehdyssä ruossa on makua ja vivahteita sekä pehmeyttä jolle carmenère-viinin aromikkuus käy hyvin yhteen.
Teksti: Heikki Remes
Viini- ja ruokakuvat: Eeva ja Maija Remes
Maisemakuvat: Mikko Niemi
Ps. Kerro mielipiteesi viinimatkastamme. Mikäli haluat kommentoida etenemistämme, niin klikkaa juttuamme sen otsikkoriviltä. Voit kertoa ajatuksesi jutun lopun Kerro mielipiteesi -osioon.
Viiniterveisin Heikki, viinimies Juankoskelta.
Viinimatkallamme tutustumme Carmenère-rypäleeseen, josta tehdyt viinit ovat Chilen käyntikortteja maailmalla. Carmenèren tarinassa on legendan aineksia, sillä rypäle sekoitettiin 150 vuoden ajan Merlot-rypäleeseen. Rypäle tuotiin Chileen jo vuonna 1851, mutta se paljastui vasta vuonna 1994. Carmenèrella ja Merlotilla on samankaltaisuuksia, jonka takia rypäleet aika ajoin sekoitetaan toisiinsa.
Carmenère on pyöreähkö, keskikokoinen ja tumma viinirypäle, joka on hyvin hedelmäinen ja täynnä aromikkuutta. Sen rypälemehun maku on pehmeä ja hillomainen sekä hivenen metsämarjamainen.
Carmenère on vähäsatoinen rypäle, joka vaatii kypsyäkseen lämpimät ja kuivat kasvuolosuhteet. Rypäle kypsyy poimintakuntoon myöhään ja on viimeisimpiä poimittavia satoa korjattaessa. Sadon onnistuminen edellyttää korkeita päivälämpötiloja ja voimakasta vuorokautisten lämpötilojen vaihtelua.
Arnaud Frennet on Casa Silvan kaupallinen johtaja ja yksi Chilen parhaimpia sekä arvostetuimpia viini-ihmisiä, joka osaa kertoa kaiken Carmenèrestä. Hän pitää rypälettä haastavana ja näkee siinä potentiaalia todella hyvien viinien tekemiseen. Häntä kiehtoo rypäleen kompleksisuus, mausteisuus, pehmeä ja silkkinen olemus.
Arnaud Frennet kertoo, että jos Carmenère-rypäleet poimitaan liian aikaisin, niihin jää hieman raakoja, yrtteihin vivahtavia piirteitä. Carmenèren laadun varmistamiseksi viinitiloilla kypsymistä seurataan päivittäin maistelemalla rypäleitä ja poimimalla vain todella kypsät rypäleet. Tämä varmistetaan köynnös köynnökseltä niin, että tarhalla rajataan nauhalla poimittava alue. Vihreisiin köynnöksiin rypäleet jätetään vielä kypsymään ja ne poimitaan myöhemmin.
Laaturypäleet poimitaan Chilen tarhoilla käsin.
Viinitarhalla rypäleet kerätään ensin sankoihin ja kaadetaan sitten kuljetuslaatikoihin. Aamulla Chilen viinitarhoilla on viileää, joten se vaatii pukeutumisessa lämmintä ylle.
Viinijalostamolla rypälekorit kaadetaan lajitteluhihnalle, josta ne huolellisen lajittelun jälkeen ohjataan murskaukseen.
Murskaus tapahtuu mahdollisimman pian rypäleiden korjuun jälkeen, jotta rypäleet säilyvät raikkaina ja tuoreina.
Eri rypäle-eristä otetaan heti murskauksen jälkeen viinimehunäytteet niiden analysoimiseksi viinien valmistukseen liittyen.
Carmenère-viinit ovat tummanpunaisia, lähes mustia. Ne ovat runsaan herukkaisia, lähes hillomaisia ja niiden aromeissa voi aistia savuisuutta. Maku on hyvin vivahteikas ja pehmeiden tanniinien myötä suunmyötäinen sekä mehevä. Matalahappoisesta viinistä löytyy voimaa, alkoholia ja pituutta.
Carmenère on suomalaisille barbeque-viini, tuhti ja runsas, joka sopii täyteläisten grillattujen liharuokien kumppaniksi. Poron potkakiekoista tehdyssä ruossa on makua ja vivahteita sekä pehmeyttä jolle carmenère-viinin aromikkuus käy hyvin yhteen.
Teksti: Heikki Remes
Viini- ja ruokakuvat: Eeva ja Maija Remes
Maisemakuvat: Mikko Niemi
Ps. Kerro mielipiteesi viinimatkastamme. Mikäli haluat kommentoida etenemistämme, niin klikkaa juttuamme sen otsikkoriviltä. Voit kertoa ajatuksesi jutun lopun Kerro mielipiteesi -osioon.
Viiniterveisin Heikki, viinimies Juankoskelta.
No nyt oli kuvat kohdallaan. Todella mahtavaa! Liisa
VastaaPoistaMoikka Liisa. Taidat ymmärtää kuvauksen päälle. Minä en, valitettavasti. Siksi Mikko Niemi Uniquetourista oli matkalla mukana. Hänen kuvissaan on kyllä otetta. Kuinka Mikon eri kuvakulmat paljastavatkaan viinin tekemisen salat. Meillä oli aivan uskomattoman hieno tilaisuus seurata rypäleiden korjuuta. Lisäksi Chilen matkallamme saimme kokea todella asiantuntevaa opastusta ja lämminhenkistä vieraanvaraisuutta. H.
VastaaPoistaHei viinimies, kypsytetäänkö Carmenerestä tehtyjä viinejä tammitynnyreissä aina?
VastaaPoistaHei Juha.
VastaaPoistaViinihän on tekijänsä luomus, ja uskonpa että Carmenèrelläkin on taitajansa ja kokeilijansa, myös toissijaisten aromien, kuten tammen, suhteen. Tammi antaa viinille lisää vivahteita, ja siksi sitä käyteään paljon, mutta aivan varmasti Carmenèreäkin tehdään ilman tammen kosketusta. H.
Pystyykö tavallinen tallaaja erottamaan Carmeneren Merlotista?
VastaaPoistaAnonyymille vastaukseksi. Carmenèrellä ja Merlotilla on paljon samoja piirteitä, tumma väri, marjaisuus ja pehmeys. Ehkä yksi erottava piirre on Carmenèren mausteisuus, jossa pippurin aromit nousevat hyvin esille.
VastaaPoistaKuitenkin voin kokemuksesta todeta, että sokkotastingissä niin tallaaja kuin enemmänkin viinejä maistelleet menevät usein "metsään".
Suosittelen anonyymille pientä tastinkiä tutussa porukassa. Ostakaa samalta viinialueelta viinipullot Carmenèreä ja Merlotia. Vertailtaa niitä keskenään ja keskustelkaa eroista. H.