Viinimatkalla Chilessä. Carmenère 7/8.

Tervehdys kaikille viinimatkalaisille! Tervetuloa viinimatkalle Chileen. Reissulla tutustuimme ensin maan viinilaaksoihin, niiden viineihin ja suomalaisiin ruokiin jotka maistuvat ko. viinien kanssa. Matkan loppupuolella käymme läpi perustekijöitä, jotka ovat Chilen viinien taustalla.

Viinimatkallamme tutustumme Carmenère-rypäleeseen, josta tehdyt viinit ovat Chilen käyntikortteja maailmalla. Carmenèren tarinassa on legendan aineksia, sillä rypäle sekoitettiin 150 vuoden ajan Merlot-rypäleeseen. Rypäle tuotiin Chileen jo vuonna 1851, mutta se paljastui vasta vuonna 1994. Carmenèrella ja Merlotilla on samankaltaisuuksia, jonka takia rypäleet aika ajoin sekoitetaan toisiinsa.

Carmenère on pyöreähkö, keskikokoinen ja tumma viinirypäle, joka on hyvin hedelmäinen ja täynnä aromikkuutta. Sen rypälemehun maku on pehmeä ja hillomainen sekä hivenen metsämarjamainen.

Carmenère on vähäsatoinen rypäle, joka vaatii kypsyäkseen lämpimät ja kuivat kasvuolosuhteet. Rypäle kypsyy poimintakuntoon myöhään ja on viimeisimpiä poimittavia satoa korjattaessa. Sadon onnistuminen edellyttää korkeita päivälämpötiloja ja voimakasta vuorokautisten lämpötilojen vaihtelua.

Arnaud Frennet on Casa Silvan kaupallinen johtaja ja yksi Chilen parhaimpia sekä arvostetuimpia viini-ihmisiä, joka osaa kertoa kaiken Carmenèrestä. Hän pitää rypälettä haastavana ja näkee siinä potentiaalia todella hyvien viinien tekemiseen. Häntä kiehtoo rypäleen kompleksisuus, mausteisuus, pehmeä ja silkkinen olemus.

Arnaud Frennet kertoo, että jos Carmenère-rypäleet poimitaan liian aikaisin, niihin jää hieman raakoja, yrtteihin vivahtavia piirteitä. Carmenèren laadun varmistamiseksi viinitiloilla kypsymistä seurataan päivittäin maistelemalla rypäleitä ja poimimalla vain todella kypsät rypäleet. Tämä varmistetaan köynnös köynnökseltä niin, että tarhalla rajataan nauhalla poimittava alue. Vihreisiin köynnöksiin rypäleet jätetään vielä kypsymään ja ne poimitaan myöhemmin.

Laaturypäleet poimitaan Chilen tarhoilla käsin.

Viinitarhalla rypäleet kerätään ensin sankoihin ja kaadetaan sitten kuljetuslaatikoihin. Aamulla Chilen viinitarhoilla on viileää, joten se vaatii pukeutumisessa lämmintä ylle.

Viinijalostamolla rypälekorit kaadetaan lajitteluhihnalle, josta ne huolellisen lajittelun jälkeen ohjataan murskaukseen.

Murskaus tapahtuu mahdollisimman pian rypäleiden korjuun jälkeen, jotta rypäleet säilyvät raikkaina ja tuoreina.

Eri rypäle-eristä otetaan heti murskauksen jälkeen viinimehunäytteet niiden analysoimiseksi viinien valmistukseen liittyen.

Carmenère-viinit ovat tummanpunaisia, lähes mustia. Ne ovat runsaan herukkaisia, lähes hillomaisia ja niiden aromeissa voi aistia savuisuutta. Maku on hyvin vivahteikas ja pehmeiden tanniinien myötä suunmyötäinen sekä mehevä. Matalahappoisesta viinistä löytyy voimaa, alkoholia ja pituutta.

Carmenère on suomalaisille barbeque-viini, tuhti ja runsas, joka sopii täyteläisten grillattujen liharuokien kumppaniksi. Poron potkakiekoista tehdyssä ruossa on makua ja vivahteita sekä pehmeyttä jolle carmenère-viinin aromikkuus käy hyvin yhteen.

Teksti: Heikki Remes
Viini- ja ruokakuvat: Eeva ja Maija Remes
Maisemakuvat: Mikko Niemi

Ps. Kerro mielipiteesi viinimatkastamme. Mikäli haluat kommentoida etenemistämme, niin klikkaa juttuamme sen otsikkoriviltä. Voit kertoa ajatuksesi jutun lopun Kerro mielipiteesi -osioon.
Viiniterveisin Heikki, viinimies Juankoskelta.

Leuhkat eväät läheltä ja kaukaa

Yksinkertainen on kaunista ja usein myös maukasta. Kotipellon kasvikset, metsän antimet, lähikauppiaan tekemät lihaherkut ja mausteinen punaviini rakentavat maistuvan menuun. Kokonaisuus palkitsee ulkotöissä uurastajat mökillä ja pihamaalla.

Kasvikset ovat parhaimmillaan juuri satokauden lopulla. Suoraan pellolta korjatut vihannekset ja juurekset sopivat sellaisenaan pannulle. Hieman öljyä ja maltillinen paistaminen säilyttävät raaka-aineiden aromit, ja jättävät vihanneksiin pureksittavuutta.

Syksyinen metsä on ehtymätön aitta ruoanlaittajalle joka ymmärtää luonnonantimien päälle. Tuoreissa, äsken nousseissa herkkutateissa on makua ja hivenaineita. Ne sopivat monenlaiseen ruoanlaittoon, ja ovat parhaimmillaan juuri tuoreina.

Lähikaupan lihatiski on varma valtti, josta ruoanlaittajalle on tarjolla monipuolisia ja helppotöisiä grillattavia. Krossattu porsaanliha on mureaa grillattavaa, johon sisään ajettu pekoni antaa mukavan raitaisuuden. Lisäksi pekoni tuo kuivaan lihaan rasvaisuutta sekä hieman täyteläisyyttä.
Pekoniin kiedotut lihakääryleet tarjoavat tuhdin annoksen isoon nälkään. Niissä porsaan tai naudan ohut leike on ensin maustettu ja sen päälle on laitettu voimakasta Koskenlaskija-sulatejuustoa. Siten liha on kääritty rullalle ja päällimmäiseksi kiedottu kiinni pekonisuikaleilla.


Lihanuijat ovat variaatio porsaan kyljysrivistä. Tuore kyljysrivi leikataan erillisiksi lihaisiksi viipaleiksi. Yksittäisestä kylkiluusta leikataan luuta pitkin lihaa irti hieman yli puolen välin. Irrotettu liha taitetaan luun pään yli ja kiinnitetään cocktailtikulla kiinni. Sen jälkeen lihanuijat keitetään mausteliemessä, cocktailtikut irrotetaan ja nuijat maustetaan bbq-kastikkeella sekä grillataan.


Chilen kansallisylpeys Carmenére-rypäle on todellinen vaihtoehto grilliviinin valmistukseen. Rypäleestä tuotetaan tummia, hyvin aromaattisia ja marjaisia viinejä. Viinien mausteisuus ja voima käyvät hyvin yhteen grilliruokien vastaaviin makuihin. Mayu Reserve Carmenére on poikkeuksellisen hieno carmenére-viini. Punaviini tehdään yhdellä Chilen pohjoisimmilla viinialueilla, ja rypäleet tulevat noin 600 metrin korkeudelta. Ne antavat viinille hyvän rakenteen ja vivahteikkuuden. Normaalia myöhempään korjatut rypäleet antavat viinille myös erityisen pehmeyden ja aromikkuuden.

Viinilasillinen:
Mayu Reserve Carmenére. Chile, Elqui Valley 2007. Alko nro 401557. Hinta 13,37.
Tummanpunainen, hyvin marjaisa ja aromaattinen viini, jonka maku on voimakas, tamminen ja mausteinen.
Teksti ja kuvat: Heikki Remes

Viinimatkalla Chilessä. Transversal Valleys osa 6/8.

Tervehdys kaikille viinimatkalaisille! Tervetuloa viinimatkalle Chileen. Reissulla tutustuimme ensin maan viinilaaksoihin, niiden viineihin ja suomalaisiin ruokiin jotka maistuvat ko. viinien kanssa. Matkan loppupuolella käymme läpi perustekijöitä, jotka ovat Chilen viinien taustalla.

Chilen viinialueet sijoittuvat Tyynen Valtameren ja Andien vuoriston väliselle alueelle Keski-Chileen. Viinilaaksoja on neljätoista, Elqui, Limarí, Choapa, Aconcagua, Casablanca, San Antonio, Maipo, Cachapoal, Colchagua, Curicó, Maule, Itata, Bío Bío ja Malleco. Laaksot kulkevat itä-länsisuunnassa ja ne sijaitsevat pohjoisesta etelään ulottuvalla 1200 kilometrin alueella keski-Chilessä. Jokainen viinilaakso muodostaa omanlaisensa kasvuympäristön. Alueelle sijoittuu läheltä Perun rajaa alkava rannikon vuoristojono. Se jakaa alueen kahteen osaan, ohueen rannikkokaistaleeseen ja keskuslaaksoon. Näin rannikon ja Andien väliselle alueelle muodostuu pitkittäissuunnassa kolme erilaista ilmastollista aluetta, rannikko (Costa), keskusylänkö (Entre Cordilleras) ja vuoristo (Andes). Yksittäisen viinilaakson viinitarhoille ratkaisevaa on niiden sijainti itä‒länsi-suunnassa, ei niinkään sijoittuminen pohjois‒etelä-suunnassa.

Oheinen paperitaitos kuvaa poikittaisleikkausta Chilen keskeltä. Se havainnollistaa miten keskuslaakso sijoittuu suojaavasti matalan rannikkovuoriston ja Andien korkean vuoriston väliin. Kuluttajan kannalta lisämääreet tarhan ja sen köynnösten sijainnista ovat tervetulleita. Tietyn laakson viini yksilöidään tarkemmin sen mukaan tulevatko rypäleet rannikolta, keskusylängöltä vai Andeilta. Tämä antaa täsmällisemmät perusteet viinivalinnoille eri tilanteisiin.

Rannikko sijaitsee suoraan Tyynen Valtameren ja sitä viilentävän kylmän Humboldtin merivirran vaikutuspiirissä. Aamuisin mereltä puhaltava virtaus tuo viileää ja kosteaa ilmaa rannikkoseudulle. Aamupäivällä ilman lämmettyä kosteus haihtuu ja lämpö sekä valo pääsevät vaikuttamaan köynnösten kasvuun.

Viileillä alueilla rypäleet kehittyvät hitaammin ja niistä tulee raikkaita sekä vivahteikkaita. Näin viineistä tulee aromaattisia ja hedelmäisiä. Chardonnayt ovat tyypillisiä valkoviinejä rannikkoalueella.

Jääkellarin lohessa on raikas kalan maku ja se maistuu Chardonnay-viinien kanssa.

Keskusylänkö on lämmin ja suojainen alue, joka sijaitsee rannikon vuoristojonon ja Andien välisellä alueella. Se on perinteistä viinituotantoaluetta, joka tuottaa tasapainoisia ja hedelmäisiä viinejä.

Carbernet Sauvignon -rypäleistä tehdyissä viineissä voi maistaa täyteläisen hedelmäisyyden ja monipuolisen aromikkuuden. Punaviinit ovat täydellinen yhdistelmä grilliruokien kumppanina.

Andien juurella sekä rinteillä päivän ja yön lämpötilaerot ovat suuret. Öisin vuoristosta laskeutuu laaksoon kylmää ilmaa, joka päivän aikana taas lämpiää voimakkaasti. Nämä vuorokautiset lämpötilaerot ovat oleellisia rypäleiden kehittymisen, rakenteen ja niiden hapokkuuden tasapainon kannalta.

Andien rinteillä rypäleistä tulee värikylläisiä ja rakenteeltaan hyvin vivahteikkaita sekä täyteläisiä. Punaviinit ovat syvän punaisia ja konsentroituneita. Syrah on tyypillinen Andien alueen rypäle ja sen mausteisuus sopii hienosti jänisterriinin metsäiseen makuun.

Teksti: Heikki Remes
Viini- ja ruoka kuvat: Eeva ja Maija Remes
Maisemakuvat: Mikko Niemi
Ps. Kerro mielipiteesi viinimatkastamme. Mikäli haluat kommentoida etenemistämme, niin klikkaa juttuamme sen otsikkoriviltä. Voit kertoa ajatuksesi jutun lopun Kerro mielipiteesi -osioon.
Viiniterveisin Heikki, viinimies Juankoskelta.

Kokkaa cocaa kevennykseksi

Syksyllä monella on arki edessä huolettoman ja maistuvan grillikesän jälkeen. Kaikennäköiset kunto-ohjelmat ja ravintosuositukset suorastaan ahdistavat ja kehottavat tarkkailemaan vyötärönseutua. Helpointa on kuitenkin olla ahdistumatta ja syödä itsensä solakaksi. Pitää vaan miettiä mitä suuhunsa laittaa. Keveys, tuoreus ja tekemisen helppous ovat valttia kun itseään kurittaa. Esimerkiksi perinteisen kaloririkkaan pizzan voi korvata samantapaisella, mutta paljon terveellisemmällä ja maukkaammalla paistoksella. Itselleen voi suoda annoksen cocaa ja sen kanssa vielä lasillisen raikasta roséviiniä.

Coca de Trampó on mallorcalainen perinneruoka, joka täyttää kaikki helpon ja maistuvan ruoan kriteerit. Yksinkertaiset raaka-aineet hiivaleipäjauhoista, tuoreista vihanneksista ja oliiviöljystä antavat ruokaan keveyttä. Makunautintokin on vailla vertaa, sillä kypsentämättömät vihannekset antavat pureksittavuutta ja aromikkuutta paistokselle. Eikä juustosta ole tietoakaan. Mallorcalla Coca de Trampóa tarjotaan usein viininmaistajaisten yhteydessä.

Uunipellillinen Coca de Trampóa:
Pohja:
1 dl kylmää vettä
0,3 dl rypsiöljyä
13 g (neljäsosa hiivapalasta)
1,5 dl hiivaleipäjauhoja
1 dl vehnäjauhoja
0,5 tl suolaa
Täyte:
3 sipulia
1 vihreä ja keltainen paprika
3 tomaattia
3 rkl oliiviöljyä
1 tl suolaa
Mittaa kulhoon kylmä vesi ja öljy. Murenna joukkoon hiiva ja lisää suola. Sekoita ja lisää jauhot tasaisesti taikinaan. Taikina kohoaa sopivaksi sinä aikana, kun valmistat täytteen. Kuori sipulit ja poista paprikoista siemenet. Leikkaa kaikki kasvikset hyvin pieniksi paloiksi. Kauli tai taputtele taikina ohueksi, paistopellin kokoiseksi levyksi. Levitä kasvistäyte tasaisesti taikinalevylle. Ripottele suola ja pirskottele oliiviöljy paistoksen päälle makua antamaan. Paista 200-asteisessa uunissa 20‒30 minuuttia.

Rapea ja värikäs vihannespaistos sekä aurinkoinen ja hedelmäinen viini maistuvat yhdessä. Pirskahteleva roséviini on ehdoton kesäherkku, mutta se sopii oivallisesti raikkaan ja värikkään Coca de Trampón kaveriksi. Lancers on portugalilainen roseeviini, joka on saanut nimensä espanjalaisen taiteilijan Diego Velázquez’n taulun ”Las Lanzas” inspiroimana. Pullon moderni muoto viestittää viinin taiteellisuudesta sen yli kuusikymmenvuotisessa historiassa.
Viiniin käytetään parhaimpia portugalilaisia rypäleitä ja tekemiseen sovelletaan nykyaikaisinta valmistustekniikkaa. Lancersistä löytyy roséille tyypillisiä vaaleanpunaisia värisävyjä, joita täydentää appelsiinin aurinkoinen vivahde. Kevyesti kuohahtavan viinin jäännössokeri tekee kokonaisuudesta puolikuivan ja helposti nautittavan.

Viinilasillinen:
Lancers Rosé. Portugali. Alko tilausvalikoima n:ro 920497. Hinta 8,88
Oranssinpunainen, marjaisa ja aromikas puolikuiva roséviini, joka on kevyesti kuohuva ja pehmeähappoinen
Teksti: Heikki Remes
Kuvat: Eeva Remes

Viinimatkalla Chilessä. Terroir, osa 5/8.

Tervehdys kaikille viinimatkalaisille! Tervetuloa viinimatkalle Chileen. Reissulla tutustuimme ensin maan viinilaaksoihin, niiden viineihin ja suomalaisiin ruokiin jotka maistuvat ko. viinien kanssa. Matkan loppupuolella käymme läpi perustekijöitä, jotka ovat Chilen viinien taustalla.

Hyvä matkakumppani, olemme matkanneet Chilen viinialueet pohjoisesta etelään. Palaamme muutamaan perustekijään, jotka selittävät Chilen viinien ominaispiirteitä ja niiden laadukkuutta. Viinien tekemisen taustalla on nähtävissä hyvinkin tarkka ennakkosuunnittelu. Tietyllä tavalla se peilaa terroir-käsitettä, joka lyhykäisyydessään tarkoittaa maaperän, ilmanalan, mikroilmaston, kosteuden, tuulen, valon ja köynnösten sekä niiden sijainnin kokonaisvaikutusta viiniin. Tässä Caliterran viiniteam tutkailee edessä aukeavan laakson viiniköynnösten värittämää kuvaa viiniköynnösten kasvusta ja peitosta.

Viinilaaksosta on piirretty yksityiskohtainen kartta, joka etukäteen antaa taustatiedon laakson maaperästä ja sen eri osista. Se selventää myös tarkasti suunnitelman mm. kastelusta ja eri rypälelajien istutuksista.

Marcello Papa, Concha y Toron pääviinintekijä, havainnollistaa miten viiniköynnösten asento Alto Maipon viinialueella vaikuttaa laaturypäleiden kypsymiseen valon, tuulen ja lämmön vaikutuksesta.

Chilen pohjoisilla viinialueilla maaperä ja ilmasto ovat hyvin haasteellisia viiniköynnösten kasvulle. Silti se on yksi tavoitellumpia suuntia uusille köynnösten istutuksille. Alueen viineissä voi todella aistia terroir’n, sen miten köynnösten kasvualusta ja ilmasto-olosuhteet ilmenevät viinien väreissä ja aromeissa.

Chilen keskiosassa maaperä on hedelmällisempää kuin reuna-alueilla, ja viinitarhat sijaitsevat usein paremmin suojassa tuulelta ja sateilta. Punaiset viiniköynnösalueet ovat Carmenére-rypäleiden muodostamia väriläikkiä ja ne erottuvat kokonaisuudesta selvästi.

Andien vuoristo suojaa Chilen viinialueita idässä. Kuva kertoo, että uudet viinialueet nousevat myös ylöspäin Andien rinteille. Siellä rypäleille haetaan viileämmän ilmanalan tuottamaa hitaampaa kasvua ja sitä kautta vivahteikkuutta ja aromaattisuutta.

Bío Bío on Chilen eteläisimpiä viinialueita ja sen maaperä on kumpuilevaa, jossa on selviä metsäsaarekkeita. Ilmasto on viileää sekä sateista ja vaikuttaa rypäleiden kasvuun, ja siten viinin makuun.

Calicata on maahan kaivettu kuoppa, joka todentaa maaperän rakenteen ja auttaa maaperäkartan rakentamisessa. Kartta helpottaa myös viiniköynnösten istutusten suunnittelussa.

Parhaimmat ja laadukkaimmat viiniköynnökset ovat niin sanotuilla microterroir alueilla. Pienellä, usein vain hehtaarin alueella vallitsevat poikkeukselliset olosuhteet viiniköynnösten kasvulle. Se puolestaan tuottaa ainutlaatuisen laadukkaita ja vivahteikkaita rypäleitä, joista saadaan pieniä määriä hienoja viinejä.

Teksti ja osa kuvista: Heikki Remes
Maisemakuvat: Mikko Niemi

Ps. Kerro mielipiteesi viinimatkastamme. Mikäli haluat kommentoida etenemistämme, niin klikkaa juttuamme sen otsikkoriviltä. Voit kertoa ajatuksesi jutun lopun Kerro mielipiteesi -osioon.
Viiniterveisin Heikki, viinimies Juankoskelta.

Kulttuurit, kirjallisuus ja kulinarismi, kohtasivat Juankosken yössä!

Kulttuuri kuuluu kaikille, se yhdistää ihmiset ja maat, sekä toimii sillanrakentajana eri asioiden välillä. Kuten Brynolfin viikonlopun avajaisiltana Juankoskella. Unkari toimi yhdistävän tekijänä, kun sen ystävät kokoontuivat unkarilaisten ruokien ja viinien sekä illan yllätysvieraan ja hänen uuden kirjan esittelyn merkeissä.

Suomi-Unkari seuran Juankosken osaston puheenjohtaja Päivi Marttila avasi illan ja toivotti illan kirjailijavieraan Tytti Isohookana-Asunmaan tervetulleeksi. Illan keskustelut sujuivat luontevasti eri ruoka- ja viinilajeja maistellen. Juhlavuutta tarjoiluun toivat Unkarin kuohuviinit, joita voitiin nauttia ja verrata aina eri ruokalajien kanssa nautittujen perinteisten viinien kanssa. Tervetuliaislasillisena nauttiin hedelmäista ja puolimakeaa Törley Talisman Demi Secia.

Lechó on mausteinen kasvisruoka, jossa unkarilaiset vihannekset, paprika, tomaatti ja sipuli ovat maukkaimmillaan. Ruukin Kievarin alkuruokaan kokki oli saanut makua ja mausteisuutta lisäämällä höystöön chilipaprikaa. Aidon pullokäymismenetelmällä valmistetun Törley Sec Casino -kuohuviinin ja St. Stephan’s Crown Grüner Veltliner -valkoviinin pureva hapokkuus ja vivahteikkuus sopivat hyvin tulisen alkuruoan sammuttamiseen.

Pääruokana nautittu gulassi oli unkarilaiseen tapaan täyttävä ja mukavan maukas. Maltillisen maustamisen salaisuus oli paprikatahnassa ja ripauksessa kuminaa. Kuohuviininä maisteltiin Chapel Hill Chardonnay Pinot Noir Brutia ja punaviininä Danubia Egri Cuvéeta. Kuohuviinin ryhdikkyys ja punaviinin marjaisuus sekä mausteisuus saivat kokoon maistuvan ja tasapainoisen makuyhdistelmän, jossa kokonaisuus oli enemmän kuin osiensa summa.

Illan kulttuurillinen kohokohta oli Tytti Isohookana-Asumaan tarina csángóunkarilaisista ja heidän elinoloistaan vuosisatojen kuluessa, josta myös hänen kirjansa Pieni tarina csángóista kertoo. Kuvaava csángójen elinoloille on kirjailijan vertaus, kun hän mainitsi vähemmistökansan elävän tänä päivänä Romanian syrjäseudulla samanlaista elämää kuin Suomessa elettiin noin sata vuotta sitten.

Illan kulinaarisessa kohokohdassa unkarilainen letturulla kohtasi viinien kuninkaan, Tokaji Aszún. Lettuun oli saatu keveyttä ja rapeutta Vichy-vedellä ja täytteeseen käytettiin rahkaa, kermaa, hunajaa sekä pähkinärouhetta. St. Stephan’s Crown Tokaji Aszú 5 puttonyos toi esille unkarilaisen yli 350-vuotisen makean viinin valmistamisen perinteen. Legendaarinen Tokaji Aszú on valmistettu osin homeisista rypäleistä, jotka antavat viinille sen ainutlaatuisen aromikkuuden. Viiden puttonyosin Aszússa on makeutta 140 g/l ja se toimii hyvin makean ja vivahteikkaan jälkiruoan kanssa. Makea Törley Charmant Rouge Doux oli toinen jälkiruokaviini, jossa maketta on 55 g/l. Hyvä kuohuva vaihtoehto jälkiruoalle ja rypäleenä unkarilainen Kékfrankos.

Viinilasillinen:
Törley Talisman Demi Sec. Unkari. Alko nro 8953. Hinta 6,98. Chardonnay, Riesling. 35 g/l
Vaaleankeltainen, omenainen kuohuviini, jonka maku on puolimakea ja hedelmäinen. Seurusteluun.
Törley Sec Casino. Unkari. Alko nro 8951. Hinta 8,29. Riesling. 15 g/l
Oljenkeltainen, hedelmäinen ja yrttinen kuohuviini, jonka kuiva maku on omenainen, kevyen paahteinen ja täyteläinen. Valmistettu pullokäymismenetelmällä Riesling-rypäleistä. Kalaruokien kaveri.
Chapel Hill Chardonnay Pinot Noir Brut. Unkari. Alko nro 589557. Hinta 7,79. Chardonnay, Pinot Noir. 13 g/l
Vaaleankeltainen, herukkainen kuohuviini, jossa maistuu kypsä hedelmäisyys sekä ryhdikkäät kuplat. Kasvisviini.
Törley Charmant Rouge Doux. Unkari. Alko nro 8956. Hinta 6,98. Kékfrankos. 55 g/l
Tummanpunainen, marjaisa ja raikkaan tuoksuinen kuohuviini. jonka maku on makea, pehmeä sekä napakka.
St. Stephan’s Crown Grüner Veltliner. Unkari 2010. Alko nro 599427. Hinta 6,98. Grüner Veltliner. 8 g/l
Vaaleankeltainen, sitruksinen, mausteinen ja maultaan kuiva sekä hapokas valkoviini kasviksille ja broilerille.
Danubia Egri Cuvée. Unkari 2008.Alko nro 408187.Hinta 8,98.Merlot, Cabernet Sauvignon, Kékfrankos, Menoir.
Tummanpunainen, marjainen, hennon kukkainen punaviini, jonka keskitäyteläinen maku on mausteinen.
St. Stephan’s Crown Tokaji Aszú 5 puttonyos. Unkari 2005. Furmint, Harselevy, Muscat Ottonel. 140g/l
Kullankeltainen, hunajainen ja rusinainen viini.Maku on hyvin makea, hedelmä/hapot tasapainossa. Jälkiruokaviini.


Unkarin illassa hyvä ruoka, hyvä seura ja hyvä viini muodostivat hienon kokonaisuuden. Keskustelu oli monipuolista ja polveilevaa, jossa kulttuuri oli monessa muodossa esillä. Ja kaikilla oli mukavaa.
Teksti ja kuvat: Heikki Remes (www.viinimies.com)

Viinimatkalla Chilessä. Curico, Maule, Itata, Bío Bío ja Malleco. Osa 4/8.

Tervehdys kaikille viinimatkalaisille! Tervetuloa viinimatkalle Chileen. Reissulla tutustumme ensin maan viinilaaksoihin, niiden viineihin ja suomalaisiin ruokiin jotka maistuvat ko. viinien kanssa. Matkan loppupuolella käymme läpi perustekijöitä, jotka ovat Chilen viinien taustalla.

Hola. Viinimatkallamme Chilen eteläosissa saavumme Miguel Torresin viinitilalle Curicóon. Miguel Torres on yksi viinimaailman tunnetuimpia viinipersoonia. Torrres oli ensimmäinen ulkomaalainen joka asettautui Chileen, ja espanjalainen viinitalo on toiminut Chilessä yli 30 vuotta. Miguel Torres toi ensimmäisenä Chileen teräksiset viinitankit, kuten myös ranskalaiset tammitynnyrit. Täälläkin vastaanotto sykähdyttää suomalaisia viinimatkaajia heti portilla.

Miguel Torresille on aina ollut ominaista kokeellisuus viiniasioissa, sekä maan alkuperäisten rypälelajikkeiden suosiminen. Niin myös Chilessä, jossa perinteisestä Pais-rypäleestä valmistetaan kuohuviiniä.

Torresilla viinimatkailu on tärkeä osa liiketoimintaa. Niinpä lounaskin nautitaan hieman juhlavammin, Toisaalta monipuolinen ruokamenu antaa mahdollisuuden tutustua talon laajaan viinivalikoimaan.

Vierailu Torresilla päättyi viinitarhalle. Fernando Almeda näyttää Viinilehden päätoimittaja Seppo Määttäselle miten vanhoista viiniköynnöksistä otetaan pistokkaita, vanhojen köynnösten suoria jälkeläisiä. Näin saadaan jatkuvuutta nuorista taimista, joilla on saman perimä.

Iltaa myöten ajamme vielä etelämmäksi Bío Bío viinilaaksoon. Olemme nyt noin 500 kilometrin päässä Santiagosta. Majoitumme Verandan viinitilalle vanhaan taloon, joka sijaitsee viinitarhojen keskellä. Odotusta on ilmassa, sillä Bío Bío on viinialueena vielä uusi, ja varsinkin heidät viileämmän ilmanalan valko- ja punaviinit. Onneksi on ilta, sillä laseista päätellen viinien maistelusta näyttää tulevan pitempi prosessi. Näinkin voi viinimatkalla käydä.
Bío Bíon viinitarhat sijaitsevat kumpuilevilla mäkien rinteillä. Maisema on paljolti suomalainen, on vettä ja metsiä. Tarhoilla näkee kuinka uudet viinialueet ja istutukset valtavaa alaa. Alueen yleisilmettä kuvaa hyvin horisonttiin asti ulottuvat viiniköynnösten istutukset. Tulevaisuus on maassa ja jo kasvamassa!

Aamu Verandan viinitarhalla alkaa calicatan äärellä. Maahan kaivettu kuoppa todentaa, että Bío Bíon maaperä on hiekkainen ja sopii viileän ilmastoon kanssa viinirypäleiden tuotantoon oikein hyvin.

Välillä on hyvä käväistä viinikellareissakin haistelemassa viinin ja hiivan tuoksuja. Samalla voi todeta ovatko tynnyrit Ranskasta vai USA:sta sekä tynnyreiden värin, joka kertoo niiden käyttöiästä.

Paluu Santiagoon vie aikaa, sillä automatkaa on 500 kilometriä. Aikaa jää tähän mennessä nähtyjen ja koettujen elämysten sulatteluun. Maisemia katsellessa huomaa oikealla viinitarhoja suojaavan Andien vuoriston näyttäytyvän välillä lähempänä ja välillä kauempana.

Chimbarongo sijaitsee Rapelin laaksossa aivan valtatien varressa. Se tarjoaa matkan varrella hyvän pysähdyspaikan tutustua paikalliseen kauppakulttuuriin ja ihailla kauniista sekä aidosta rottingista tehtyjä huonekaluja. Harmi vaan, että on niin pitkä matka kuljettaa tilaa vieviä matkamuistoja kotiin!

Lopuksi päästään mukavaan aihealueeseen, ruokaan. Veli-Matti Isotalo mainitsi blogin palautteessa pitävänsä Torresin Gewürztraminerista. Ajattelin tässä yhteydessä nostaa esille suomalaisen kuhan. Kun se maustetaan inkiväärillä ja valmistetaan höyryttämällä bambukorissa (Dim sum) saadaan kalaruokaa, jossa aromit ja maut ovat tallella.

Gewürztraminer-rypäleistä tehdyissä chileläisissä valkoviineissä erottuvat päällimmäisenä selkeä aromaattisuus sekä makea vivahde. Hennon hapokas viini maistuu erinomaisesti mausteisen fenkolin ja voimakkaan inkiväärin kumppanina ja sopii Dim sum -kuhalle täydellisesti.

Lopuksi sitten Hirvenmiekka pistää makuhermoon. Laitan tämän siksi, että suomalainen metsäriistan kuningas, hirvi, maistuu todella hyvin Maulen aromikkaiden punaviinien kanssa. Samalla muistutan, että nyt on viimeinen aika valmistaa pakasteesta viime metsästyskauden riistasaalis ruoaksi esim. grillaamalla.

Olemme nyt viinimatkamme puolivälissä. Seuraavina viikkoina perehdymme hieman syvemmin Chilen viineihin ja niiden tekemisen taustoihin.

Teksti ja osa kuvista: Heikki Remes
Ruokakuvat: Eeva ja Maija Remes
Maisemakuvat: Mikko Niemi

Ps. Kerro mielipiteesi viinimatkastamme. Mikäli haluat kommentoida etenemistämme, niin klikkaa juttuamme sen otsikkoriviltä. Voit kertoa ajatuksesi jutun lopun Kerro mielipiteesi -osioon.
Viiniterveisin Heikki, viinimies Juankoskelta.