Brasiliassa sambajuna meni ja viinit jäivät asemalle

Samban vahvaan rytmilliseen lataukseen ja hypnotisoivaan sykkeeseen on helppo samaistua. Tanssi vie mennessään ja auttaa irrottautumaan arkisesta aherruksesta. Mitä kovempaa sambajuna kulkee, sitä kuumempaa on meno. Toisin on Brasilian viinien kanssa. Kuopion viini-illassa Isä Camillossa todettiin, että viinien tarjoilulämmön suhteen on syytä olla tarkkana. Lämmön noustessa nautinnot kääntyvät itseään vastaan.
Viljelyllä pitkät juuret ja lyhyt kasvu
Brasilian viinien perusta löytyy 1500- ja 1600-luvuilta, jolloin portugalilaiset löytöretkeilijät sekä jesuiitat toivat ja istuttivat maahan ensimmäiset viiniköynnökset. Vasta italialaisten maahanmuuttajien invaasio 1800-luvun lopulla toi maahan uutta tietoa ja taitoa viinien tekemiseen. Vaikutuksia voi maistella Brasiliassa tänäkin päivänä, kun käteensä saa lasillisen paikallista kuohuviiniä.
Tänä päivänä Brasilia tuottaa ison osan eteläisen pallonpuoliskon viineistä, Argentiinan, Australian, Chilen ja Etelä-Afrikan tuottajia seuraten. Brasilia on hyvin laaja ja maantieteellisesti monimuotoinen maa. Parhaat viinituotannon alueet sijaitsevat maan eteläisessä kolkassa Rio Grande do Sulin alueella, São Paolon ja Rio de Janeiron alapuolella. Brasilian viinejä vaivaa kehittyvien tuottajamaiden perinteiset ongelmat. Muutoksia ja kehitystä tapahtuu joka puolella, mutta kaikki on vielä alkutaipaleella. Kansainväliset rypälelajikkeet ovat syrjäyttämässä perinteisiä lajikkeita, uudet tuotantotavat niin tarhoilla kuin kellareissa nostavat viinien laatua ja markkinointi sekä kulutus ovat nousussa. Kaikki ottaa aikansa.




Brasilian punaviineissä on mielenkiintoisia vaihtoehtoja ja makuja.

Viineissä on totuus
Brasilian viinitasting nosti esille kolmen tuottajan punaviinejä. Maisteltavina oli paikallisista rypäleistä, kuten Teroldego, ja tutuista Cabernet Sauvignon, Pinot Noir ja Tannat -rypäleistä tehtyjä yhden rypälelajikkeen viinejä. Sekoiteviineissä Merlot ja Shiraz olivat yhdistetty Cabernet Sauvignon -rypäleisiin.
Maisteltavilla Brasilian punaviineillä oli paljon yhteistä lähtien niiden tummanpunaisesta väristä. Viineissä oli paljon samankaltaisuutta, joten yksilöllisyyttä ja tekijöiden omaa tyyliä sai hakea. Viinien marjaisuus, hapokkuus sekä toisaalta vähätanniinisuus nostivat esille viinien tarjoilulämpötilan. Liian korkeana se sai viinit maistumaan hieman tunkkaisina ja voimakkaina. Hinta ja varsinkin hinta-laatusuhde ovat Brasilian viineissä suoranainen rajoittava tekijä. Osaltaan hintaan vaikuttavat pitkät matkat ja heikko saatavuus.




Hapokkuus, lakritsin sekä savun aromit ja vähätanniinisuus hallitsevat Brasilian punaviineissä.

Teksti: Heikki Remes, viinimies.com
Kuvat: Mikko Niemi, Uniquetour.fi

2 kommenttia:

  1. Hei,
    Mielenkiintoinen artikkeli.
    Olen menossa käymään viinijuhlilla.
    Mikä noista viineistä on mielestäsi ehdottomasti kokeilun arvoinen?

    VastaaPoista
  2. Heippa Timo.
    Makuhan on maistajan suussa, mutta itse maistelisin noista viineistä Viinijuhlilla Miolo Family Vineyardsin Pinot Noiria (16) ja Tannatia (17). Pinottia sen herkän maun suhteen ja Tannatian sen harvinaisuuden ja pehmeän marjaisuuden perusteella. Itseäni kiinnostaisi maistella myös kuohuvaa Aurora Moscatel Róseta ja Miolo Family Vineyardsin Viognieria.
    Heikki, viinimies Västinniemeltä

    VastaaPoista