Katkaravut juhlistavat vuodenvaihdetta

Katkaravut ovat täsmävalinta uuden vuoden juhlien herkutteluun. Pieninä katkarapuleipäsinä se sopivat juhlavaan tarjoiluun. Perinteisinä katkarapuleipinä ne maistuvat isommallekin porukalle vaikka suoraan noutopöydästä. Rennompana tarjoiluna ne käyvät siltään kulhosta tarjottuina, jolloin niiden kuoriminen tarjoaa pientä puuhastelua vuoden vaihtumista odottaville.


                           Tuoreiden, kokonaisten katkarapujen kuoren alta paljastuu kevyen suolainen
                            ja maukas äyriäisherkku, jossa on selkeä merellisen makeahko vivahde.


                               Katkarapukattaus on makuja ja mahdollisuuksia täynnä.

Katkarapuleivät (6-8)
1 kg kokonaisia katkarapuja
tummaa ja vaaleaa vuokaleipää viipaleina
4 kovaksikeitettyä kananmunaa
2 dl ranskankermaa tai kermaviiliä
5 rkl majoneesia
voita
jäävuorisalattia
koristeluun muikun mätiä
puolikas sitruunaa
tuoretta tilliä

Kuori katkaravut. Voitele leivät ohuesti ja laita niille salaattia suikaleina sekä viipaloidut kananmunat. Sekoita ranskankerma ja majoneesi, sekä levitä seos leiville. Laita päälle runsaasti katkarapuja ja kaada päälle vielä kastiketta. Purista päälle sitruunamehua ja koristele sitruunaviipaleilla sekä tillillä. Kevyemmän version leivästä saa kasaamalla sen katkaravuista ja tillistä sekä puristamalla päälle sitruunaa. Pienten katkarapuleipien pohjat saa vuokaleivästä kätevästi sopivan kokoisella muotilla. Päälle laitetaan muutama katkarapu, hieman kastiketta ja koristeeksi mätiä sekä tilliä.

                                    
                                            Katkaravut ja kuohuviini kuuluvat yhteen.

Tuoreissa katkaravuissa on merellistä raikkautta ja mukava purutuntuma. Katkarapuleipien suolaisuutta lieventää kermainen kastike, ja sitruunan hapokkuus antaa kokonaisuudelle raikkaan säväyksen. Kokonaisuus on täydellinen, kun katkarapujen kanssa tarjotaan aitoa samppanjaa. Samppanjan keveys ja vivahteikkuus sekä runsaat hedelmähapot ja leipämäinen maku sopivat hyvin katkarapuleipien makuihin.

Viinilasillinen:
Ayala Brut Majeur. Ranska, Champagne. Alko tilausvalikoima 943677. Hinta 41,70.
Kullankeltainen, hedelmäinen ja pienikuplainen, erittäin kuiva, keskihapokas sekä aromikas samppanja.

Teksti: Heikki Remes
Kuvat: Eeva Remes

Kuohuviinit kutsuvat skoolamaan uudelle vuodelle

Vuoden vaihtuessa kuohuviinipullot poksahtelevat auki ja maljoja kohotetaan alkavan vuoden kunniaksi.
Kuplat antavat tapaamisille juhlavuutta ja nostavat juhlijoiden tunnelmaa.


                                            Lasillinen kuohuvaa antaa juhlille juhlavan piirteen.


                                            Katkaravut ovat perinteistä naposteltavaa illanistujaisissa.


                                           Hunajameloni ja ilmakuivattu kinkku maistuvat kuohuviinien makukumppaneina.


                               Kuohuviineissä on valinnanvaraa. Toinen käyminen pullossa toimii laadun takeena.


                                            Vaaleanpunaisen samppanjan väri ja olemus ihastuttavat.


                               Viinilasillinen - maanosien kuohuviineissä on vivahteikkuutta.

Jacob’s Creek Chardonnay Pinot Noir Brut on australialainen kuohuviini. Viinin vivahteikkuuden taustalla on rypäleiden korjuu viileään yöaikaan. Valmistuksessa viinimehu ja rypäleiden kuorimassa ovat yhdessä vain vähän aikaa, jolloin rypäleiden herkät aromit tulevat esille viinissä. Käytössä on perinteinen kuohuviinien valmistusmenetelmä, jossa ensimmäinen käyminen tapahtuu terästankissa ja toinen pullossa.
Alko nro 581897. Hinta 10,99. Jäännössokeria 12 g/l. Vaaleankeltainen, kypsän sitruksinen tuoksu ja kuiva, keskihapokas sekä kevyen paahteinen maku.

Pongrácz (Chardonnay, Pinot Noir) kuohuviini tulee Etelä-Afrikasta. Perinteisessä valmistusmenetelmässä viinien toinen käyminen pullossa saa aikaan viinien kuplat. Siinä hiivan synnyttämät kuplat integroituvat viiniin ja samalla viini saa sille ominaisen paahteisen aromin. Kahden vuoden sakkakypsytys antaa viinille erityistä vivahteikkuutta.
Alko nro 555687. Hinta 13,49. Jäännössokeria 8 g/l. Vaaleankeltainen, kevyen aprikoosinen tuoksu ja erittäin kuiva, hapokas, mineraalinen ja paahteinen maku.


Vouvray ’Tete de Cuvée Brut’ (Chenin Blanc) on peräisin Ranskasta, Loiren laaksosta Vouvraysta. Viiniin on saatu keveyttä ja raikkautta, kun se on ensin saanut käydä terästankeissa hitaasti viileässä lämpötilassa. Maininta kuohuviinin vuosikerrasta (2008) korostaa myös viinin laatua. Alko nro 8863. Hinta 13,98. Sokeria 13g/l.
Vaaleankeltainen, kevyen kukkainen ja sitruksinen tuoksu, kuiva, hapokas, mineraalinen ja hennon yrttinen maku.

Fresita on chileläinen aromatisoitu kuohuviini. Viinin on usean rypäleen sekoitus, jossa päärypäleenä on aromikas Moscatel. Ensimmäinen käyminen on tapahtunut perinteisesti terästankeissa ja toinen paineen alla terästankeissa. Viini mansikkainen olemus on peräisin käymisen yhteydessä lisätystä mansikkasoseesta. Kuten kuohuviinien kohdalla yleensäkin, niin viini on hyvä jäähdyttää 4‒6 asteeseen ennen tarjoilua. Alko nro 563967. Hinta 9,98. Jäännössokeria 70 g/l. Punainen, mansikkainen tuoksu ja makea, hennon hapokas ja sitruksinen maku.

Teksti: Heikki Remes
Kuvat: Eeva ja Heikki Remes

Jouluterveiset Västinniemeltä

                                Joulu on täynnä aitoja asioita:


                                joulumieltä ja rauhallisuutta


                                kynttilän ja kuusen tuoksuja


                                lunta ja joulusaunaa
                        
                                Jouluterveisin Heikki

Travel agents tasting traveling wines

Marinternational Oy in Finland arranged a meeting just before Christmas time for travel agencies around Metropolitan area in Finland to spend a Friday evening together. This time wines from Europe and other continents traveled to Helsinki to give their greetings to the participants.


Pongrácz Rosé from South-Africa wanted to start the evening. This enchanting dry sparkling wine showed its elegance from Chardonnay and Pinot Noir’s small colorful touch and aromas of black berry fruits. Really good start and organoleptic complexity was just great.

White wines followed and showed their best. Dr. Bürklin-Wolf’s Wachenheimer Gerümpel P.C. gave the true impression of Riesling grape from Germany. One could taste the minerality and strong acidity as well as the light sweetness that is familiar to Riesling, although the wine was dry. Lugana Riserva Sergio Zenato revealed how good Italian whites from Veneto can be! Trebbiano di Lugana gave the primary aromas of fruits and flowers, and it was fulfilled by secondary aromas of vanilla from oak.

 Although it is nearly Midwinter Lancers Rosé from Portugal wanted to show itself. Its bright red color reminded about elf during Christmas time and its fresh and semidry taste announced the matchup with light food like salads and smoked fish.

The red wines really had something to say. Castillo Ygay Gran Reserva Especial from Spain had waited over 24 years to meet the audience. This Riojan red wine was typical to its roots, the aromas were so complex and had many layers. Naturally time had put its fingerprints to wine, it gave a lot to think about restoring the wine, but this Ygay was still drinkable. Vina Tabali Talinay Pinot Noir was so eager that it couldn’t wait for next year to be released. Talinay had captured the pure natural taste from the untamed coast of Limari from Northern Chile. Its color was darker that normal Pinot Noir’s, but fruity, mineral aromas revealed what you had in your glass. Great potential. William Hill Estate Cabernet Sauvignon acted like one would wait from boss, because Gabernet Sauvignon in the king on red grapes. Californian wine was so deep red, intensive, full of blackcurrant and with elegant tannins.

Last but not least were two dessert wines. Vendance Tardive Cuveé Sainte Catherine from Alsace in France is very rarely seen in Finland but it insisted to join the meeting. And this Pfaffenheim’s bright yellow honey nectar took the audience. Sweetness and aromas of the wine were so overwhelming that they stayed on a palate for a long time. The Tawny from Portugal was not just any port wine. The amber colored fortified wine had aromas like orange and almond and taste was so fruity and long. The tawny just loved to be served with nuts and dried fruits. 

Winetasting is a place where wines are on a spot and discussion is advisable.


Text: Heikki Remes
Photos: Maija ja Eeva Remes

Porsaan kylkirulla vie makumatkalle jouluun

Perinteinen kylkirulla on joulunajan pikkuherkku. Maustepippuri, neilikka ja laakerinlehti antavat porsaalle tutun jouluisen mausteisuuden ja samalla hieman makeahkon aromikkuuden. Keitinveden juurekset tuovat makuun lisää pehmeyttä, ja lopuksi lyhyt paistaminen uunissa takaa vivahteikkaan lopputuloksen.

 
Kylkirullassa ja punaviinissä yhdistyvät joulun mausteet ja värit.



Porsaan kylkirullassa on sopivasti lihaa ja rasvaa talven tuiskeeseen.

Porsaan kylkirulla
1,5‒2 kg porsaan luutonta kylkeä
2 rkl suolaa
1,5 tl mauste- tai mustapippuria
keittoliemi

vettä
3 rkl karkeaa suolaa
2 porkkanaa
2 sipulia
10 mausteneilikkaa
2 laakerinlehteä

Leikkaa porsaan luuton kylkipala levyksi. Mikäli haluat rullasta täyteläisen, niin laita levyn keskelle pala porsaan sisäfilettä. Mausta liha suolalla ja pippurilla. Kääri kylki tiiviiksi rullaksi ja jätä kamaraa vain pinnan peitoksi. Sido rulla kalastajalangalla tai sideverkolla. Kuumenna vesi kattilassa ja lisää suola. Nosta kylkirulla kattilaan ja varmista että se peittyy veteen. Anna kiehua hiljalleen ja kuori keitinvaahto pois. Lisää mausteet ja lohkotut juurekset. Anna rullan kypsyä miedolla lämmöllä noin kolme tuntia. Nosta liha kattilasta, ja mikäli haluat rullalle kauniin pinnan, laita se hetkeksi kuuman uuniin. Kylkirullan maku on parhaimmillaan kylmänä, ja sen kumppaniksi sopii piparjuurella maustettu punajuurisalaatti.



Kylkirulla saa paahteisuutta makuun ja pintaan, kun se viivähtää hetken uunissa.

Riojan punkku on joulupöydän kunkku
Pehmeän makuinen, hedelmäinen ja nahkainen tempranillo Espanjan Riojasta on yksi suomalaisten ajattomista suosikkiviineistä. Montecillon punaviinien mausteisuus ja eri kypsytysvaihdoehdot, Crianza, Reserva ja Gran Reserva, mahdollistavat mieleisen viinivalinnan kylkirullan makuihin. Merkinnät etiketeissä kertovat kuinka pitkään viinejä on kypsytetty tammessa ja sen jälkeen pullossa. Crianza-viinien pitää ikääntyä satovuoden jälkeen kaksi vuotta, josta vähintään vuosi tammitynnyreissä. Reserva-viinejä varastoidaan vähintään kolme vuotta ennen myyntiin laittamista niin, että ne ovat kypsyneet vähintään vuoden tammessa. Gran Reserva viinien varastointiaika on vähintään viisi vuotta, josta kypsyminen tammessa kestää minimissään kaksi vuotta.


Riojan jouluviineissä on vivahteikkuutta ja pehmeitä makuja.

Viinilasillinen:
Montecillo Crianza. Espanja, Rioja 2007. Alko nro 5152. Hinta 11,59.
Punainen, kypsän kirsikkainen tuoksu ja keskitäyteläinen, tanniininen, nahkainen ja hennon vaniljainen maku.

Montecillo Reserva. Espanja, Rioja. Alko tilausvalikoima nro 902937. Hinta 16,75.
Syvän kirsikanpunainen, mausteinen sekä marjainen tuoksu ja tamminen, kypsä vaniljainen maku.

Montecillo Gran Reserva. Espanja, Rioja. Alko tilausvalikoima nro 910737. Hinta 23,60.
Tiilenpunainen, monivivahteinen sekä kypsän hedelmäinen tuoksu ja täyteläinen, pippurinen sekä pitkä maku.

Teksti: Heikki Remes
Kuvat: Eeva ja Heikki Remes







Bienvenido – Espanjan eväät joulukuun viini-illassa – olé

Viini- ja ruokakurssin joulukuun kokoontumisessa Juankoskella Espanjan eväät, viini ja ruoka, olivat monipuolisesti tarjolla. Seppo Heikkisen leipurin taustat ja Petri Kangasperkon reseptituomiset maailmalta olivat monipuolisesti sekä maukkaasti esille illan menussa.


Illan viinivalinnoilla oli helppo täydentää perinteisen espanjalaisen keittiön maukkaita toteutuksia.
Valkoviinit olivat esillä alkuruokien kanssa ja espanjalainen brandy päätti maukkaan illan.

Ilta alkaa aina istahtamisella pöydän ääreen, kuulumisten vaihdolla ja menun tekemisen suunnittelulla. Jutusteltu sujui tapaksia; serranoa, tummia oliiveja sekä sherryä maistellen. Sitten jakaannuttiin ryhmiin ja siirryttiin hellan ääreen.


Heti ensimmäinen ruokalaji, andalusialainen sipulikeitto, sai Sarin, Pirjon ja Päivin pohtimaan kuinka vähän hyppysellinen sahramia onkaan.

Sherryllä terästetty sipulikeitto, 4 annosta
ainekset
40 g voita
2 isoa keltasipulia ohuina viipaleina
1 pieni valkosipulin kynsi silputtuna
hyppysellinen sahramia
50 g kuorittuja manteleita paahdettuna ja rouhittuna
7,5 dl kana- tai kasvislientä
0,5 dl kuivaa sherryä
½ tl paprikaa
suolaa ja mustapippuria

koristeluun
2rkl paahdettuja mantelilastuja
tuoretta persiljasilppua

1. Sulata voi paksupohjaisessa kasarissa miedolla lämmöllä. Lisää sipuli ja valkosipuli. Sekoita, kunnes sipulit ovat kauttaaltaan voisulan peitossa. Anna hautua noin 20 minuuttia, kunnes sipulit ovat pehmeitä ja kullankeltaisia. Sekoita silloin tällöin.
2. Lisää sahrami ja anna kiehua ilman kantta 3–4 minuuttia. Sekoittele koko ajan.
3. Kaada kasariin kana- tai kasvisliemi ja sherry ja lisää 1 tl suolaa ja paprika. Mausta voimakkaasti mustapippurilla. Kuumenna kiehuvaksi, vähennä lämpöä ja anna kiehua hiljakseen 10 minuuttia.
4. Kaada keitto monitoimikoneeseen ja sekoita sileäksi. Kaada keitto takaisin huuhdeltuun kasariin. Kuumenna uudelleen hitaasti välillä sekoitellen, muta älä anna kiehua. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa suolaa ja pippuria.
5. Annostele keitto lämmitettyihin kulhoihin. Ripottele pinnalle paahdettuja mantelilastuja ja persiljasilppua. Tarjoa heti. 

 Illan alkuruoassa korostuivat keiton keveys, sipulien pehmeys, yrttisyys ja manteleiden paahteisuus.



Sahrami pääsi värikkääseen pääosaan illan pääruoassa, paellassa. Tämä valencialainen ruoka tehtiin useammassa pienessä pannussa, mutta koottiin lopuksi kauniiksi kokonaisuudeksi yhteen.

Paras paella
2 kanan rintafilettä
1 tl suolaa, 1 tl rouhittua mustapippuria
3 rkl oliiviöljyä
150 g chorizo-makkaraa
500 g simpukoita kuorineen
4 valkosipulin kynttä murskattuna
1 keltainen sipuli paloiteltuna
3 dl arborio-riisiä
½ tl kurkumaa
½ tl tulista paprikajauhetta
2 dl valkoviiniä, 4-5 dl kanalientä
250 g jättikatkaravunpyrstöjä (raakoina)
1 vihreä paprika, 1 persiljapuntti
1 sitruuna

Kuumenna öljy kasarissa. Kuullota sipuleita ja valkosipuleita muutama minuutti. Lisää kana ja paista kypsäksi. Siirrä kasari reunoille ja lisää keskelle kuutioidut chorizot ja paista muutama minuutti. Pilko paprika ja lisää pataan sekä anna kypsyä. Lisää riisi ja anna kuullottua kasarissa muutama minuutti. Lisää suola ja muut mausteet. Lisää sekaan kuutioidut tomaatit ja viini ja hämmennä tasaisesti, kunnes neste on haihtunut. Lisää kanaliemi ja seoksen kiehahtaa ja alenna sitten lämpötilaa. Lisää kana paellaan, laita kansi päälle ja anna kypsyä miedossa lämpötilassa noin 17 minuuttia. Lisää simpukat, katkaravunpyrstöt ja herneet sekä kääntele muutaman minuutin ajan, kunnes äyriäiset ovat kypsät. Ripottele päälle persilja ja purista sitruunasta mehua paellaan.


Espanjalaisen illan ensimmäinen jälkiruoka, omenatäytteiset krepit, onnistuivat hienosti.
Timo näyttää mallia kuinka lettu paistuu ja kääntyy pannulla.

Omenatäytteiset krepit, 4 annosta
115 g (1 ¾ dl) vehnäjauhoja
hyppysellinen suolaa
2 isoa munaa
1 ¾ dl maitoa (mielellään täysmaitoa)
1 ¼ dl makeaa siideriä
voita paistamiseen
4 omenaa
4 dl hienokiteistä sokeria
¼ dl kirkasta hunajaa
½ dl kuohukermaa tarjoiluun

1.Tee taikina. Siivilöi isoon kulhoon jauhot ja suola. Lisää munat ja maito ja vatkaa sileäksi taikinaksi. Sekoita joukkoon siideri. Anna turvota puoli tuntia.
2.Kuumenna pieni paksupohjainen pinnoitettu paistinpannu. Pane pannuun nokare voita ja kaada ohut kerros taikinaa.
3.Paista minuutin verran, kunnes ohukaisen pohja on kullanruskea. Käännä ja paista toinen puoli. Siirrä ohukainen lautaselle ja pidä lämpimänä. Paista samoin loput ohukaiset.
4.Valmista täyte. Poista omenista siemenkota ja leikkaa omenat paksuiksi viipaleiksi. Kuumenna noin 15 g voita isossa paistinpannussa. Kaada omenaviipaleet pannuun ja paista kullanruskeiksi kummaltakin puolelta. Siirrä viipaleet reikäkauhalla kulhoon ja ripottele päälle sokeria.
5.Taita ohukaiset kahtia ja sitten vielä kahtia kartioiksi. Aseta kullekin lautaselle kaksi kartiota. Valuta päälle hunajaa ja tarjoa heti kermavaahdon kanssa.


Omenakrepeissä maku oli kohdallaan, ja kokonaisuutta täydensi espanjalaisen puolikuivan cavan makeus.

Tyylikkäänä väliruokana, jälkiruokien keskellä, nostettiin tarjolle Ribera del Dueron Aalto P.S, joka yksistäänkin ansaitsee oman hetkensä. Punaviinin kanssa tarjottu Manchego-juusto kruunasi kokonaisuuden tyylikkään pehmeäksi paketiksi.

Eikä tässä vielä kaikki, sillä espanjalaiseen tapaan joulukuun ilta vielä jatkui, ja päättyi sitten kahviin sekä joulutorttuihin.



Espanjalaiset Riojan punaviinit ovat oleellinen osa perinteistä Espanjan iltaa.

Viinilasillinen:
Dry Sack Fino Sherry. Espanja, Jerez. Alko n:ro 3666. Hinta 10,78.
Vaaleankeltainen, vivahteikas sherry, jonka aromeissa on mantelia, mineraaleja ja hentoa hiivaisuutta.
Montecillo Crianca. Espanja, Rioja 2007. Alko nro 5152. Hinta 11,59.
Punainen, kypsän kirsikkainen ja maultaan keskitäyteläinen, tanniininen, nahkainen ja hennon vaniljainen
Dos Caras Verdejo Sauvignon Blanc. Espanja, Castilla y León 2009. Alko nro 556287. Hinta 6,98.
Vaaleankeltainen, sitruksinen tuoksu ja kuiva, hapokas sekä kevyen yrttinen maku.
Montecillo Reserva. Espanja, Rioja. Alko tilausvalikoima nro 902937. Hinta 16,75.
Syvän kirsikanpunainen, mausteinen sekä marjainen ja tamminen, kypsän vaniljainen maku.
Montecillo Gran Reserva. Espanja, Rioja. Alko tilausvalikoima nro 910737. Hinta 23,60.
Tiilenpunainen, monivivahteinen ja kypsän hedelmäinen tuoksu ja täyteläinen, pippurinen maku.
Freixenet Carta Nevada Semi Seco. Espanja, Katalonia. Alko nro 8966. Hinta 8,98.
Keltainen, makean hedelmäinen ja maultaan puolikuiva, keskihapokas sekä mineraalinen.
Aalto PS. Espanja, Ribera del Duero 2006. Alko tilausvalikoima nro 449247. Hinta 79,50.
Tummanpunainen, karhunvatukkainen ja maultaan erittäin hienostunut, pehmeä sekä pitkä.
Torres 10 Gran Reserva Imperial Brandy. Espanja. Alko nro 1162. Hinta 21,00.
Tummanruskea, hedelmäinen tuoksu ja keskitäyteläinen, suklainen ja lämmin maku.

Teksti: Heikki Remes
Kuvat: Eeva ja Heikki Remes

Viinikurssi 4/8. Viinit ruoanlaitossa. Makeat ja väkevöidyt viinit. Jouluisia ruokia. 8.12.2011.

Viinikurssin neljännessä kokoontumisessa perehdymme ensin viinien käyttöön ruoanlaitossa, sitten tutustumme makeisiin sekä väkevöityihin viineihin ja lopuksi tehdään ja maistellaan jouluisia ruokia makeiden viinien kanssa.



Viinit ruoanlaitossa
Perinteisesti viinit maistuvat ateriajuomina, mutta niitä voi hyödyntää monipuolisesti myös ruoanlaitossa. Viinien aromit ja värit tuovat ruokien makumaailmaan sekä olemukseen mukavaa vaihtelua ja pikanttia vivahteikkuutta. Kotikeittiössä ja vapaa-ajan ruoanlaitossa lasillinen ruoanvalmistusviiniä toimii inspiroivana aperitiivina. Ruoanlaitossa kannattaa käyttää vain kunnossa olevia viinejä, eikä hyödyntää pitkään avoinna olleita pullotteita, sillä lisätyn viinin maku on aistittavissa suoraan ruoassa. Ruokien kypsyessä lämpö haihduttaa viinin alkoholin pääosin pois, jolloin sitä ei ole juuri ollenkaan mukana valmiissa ruuassa.

Viini esikypsentää ruokaa
Viinin sisältämiä happoja voidaan hyödyntää ruoan esikypsentämisessä, kuten lihojen marinoimisessa. Siinä viinin hapot vaikuttavat lihan valkuaisaineisiin pehmentämällä sidekudoksia ja siten mureuttamalla raaka-ainetta. Viini soveltuu hyvin myös kalojen, vihannesten sekä hedelmien marinoimiseen.

Makua ja väriä viineistä
Viineillä saadaan ruokiin täyteläisyyttä ja erilaisia makuvivahteita. Maustaminen on helppoa, sillä hauduttamalla valmistettaviin ruokiin, patoihin ja muhennoksiin alkoholi lisätään kypsytyksen aikana, jolloin aromit ehtivät imeytyä hyvin ruokiin. Oma näyttävä erikoisuus on ruokien liekittäminen, flambeeraus. Se tuo makuihin aromikkuutta ja näyttävyyttä esillepanoon, kun se tehdään ruoan valmistuksen loppuvaiheessa. Flambeeraus onnistuu vain väkevillä alkoholijuomilla, sillä viinien alkoholipitoisuudet eivät siihen riitä.
   Kastikkeissa, keitoissa ja jälkiruoissa viinit tulevat esille maukkaimmillaan. Esimerkiksi sherry tuo makeaa täyteläisyyttä tummaan maustekastikkeeseen, joka sopii tarjottavaksi lihan kanssa. Perinteisiin puna- ja valkoviinikastikkeisiin viinit antavat sekä makua että väriä. Punaviini on kätevä tapa saada ruokiin erilaisuutta värien muodossa. Yksi perinteisimmistä lienee punaviinikukko tai kala punaviinikastikkeessa. Punainen väri tulee korostetusti esille myös punaviinisorbetissa sekä punaviinissä haudutetuissa päärynöissä.

Makeat viinit


Makeissa viineissä nautitaan luonnon tarjoamista aromaattisista makunautinnoista. Luonnollisin tapa tehdä makeita viinejä on antaa rypäleiden kypsyä köynnöksissään hyvin pitkään.  Sadonkorjuun pitkittyessä ylikypsistä rypäleistä haihtuu vettä, ne kutistuvat ja niihin taltioituu mahdollisimman paljon sokeria, josta jää makeutta viiniin vielä sen käymisen jälkeenkin.

Väkevöidyt viinit


Banyuls, Madeira, Malaga, Marsala, Pineau des Charentes, Port ja Sherry ovat monelle tuttuja, mutta vain niminä. Näiden viinien aromi- ja makumaailma on uskomattoman moni-ilmeinen, johon väkevöiminen tuo voimaa ja lisää makujen monimuotoisuutta. Väkevöiminen tarkoittaa alkoholitisleen lisäämistä viinimehuun joko käymisen aikana tai sen jälkeen. Viinin käyminen pysähtyy ja näin viiniin jää jäännössokeria sitä makeuttamaan. Viinin lopullista tyyliä ja luonnetta voidaan säädellä erilaisilla viinitisleillä tai makeutetulla rypälemehulla.



Hernesosekeitossa on jouluisia sävyjä ja vihreä, maukas sekä täyteläinen keitto sopii hyvin talviseen ateriointiin. Lämmin ja pehmeän makuinen keitto maistuu joko kevyenä pääruokana tai nautinnollisena alkuruokana. Herneiden rasvattomuudesta, kuitu- ja C-vitamiinipitoisuudesta sekä hivenaineista elimistö saa vihreää terveyttä. Herneet antavat sosekeitolle makua, täyteläisyyttä sekä rakennetta, ja harmaan talven keskellä ruoan kesäisen vihreä sävy saa myös mielen virkistymään.

Hernesosekeitto (3–4 annosta)
1 pussi (200g) pakasteherneitä
1 sipuli silputtuna
5 dl vettä
1 lihaliemikuutio
1 tl meiramia
1 rkl vehnäjauhoja
1 dl kermaa
persiljaa
Kuumenna vesi kattilassa, lisää lihaliemikuutio ja hienonnettu sipuli sekä pakasteherneet. Keitä kymmenen minuuttia ja soseuta sauvasekoittimella. Sekoita vehnäjauhot kermaan, suurusta keitto ja mausta meiramilla. Lisää keiton pinnalle hienonnettua persiljaa ja tarjoile paahdettujen ruisleipäpalojen kanssa.

Makeus yhdistää keiton ja viinin
Herneistä tehdyllä keitolla on luontaisen makeahko perusmaku, johon kermainen jauhosuurus ja kypsynyt sipulisilppu tuovat lisää pyöreyttä. Kevyelle sosekeitolle sopiva viinivaihtoehto löytyy puolikuivasta valkoviinistä, jonka kevyt hedelmäisyys käy hyvin yhteen keiton aromikkuuden kanssa. Viinin raikas hapokkuus leikkaa sopivasti ruoan täyteläisyyttä. Keiton makeahko olemus saa puolikuivan viinin maistumaan tavanomaista kuivemmalta, tehden makukokonaisuudesta tasapainoisen.



Paistetun poronfileen riistainen maku käy hyvin yhteen pienten juuresten jouluisten makujen kanssa. Puolukanpunainen kastike ja karmiinipunainen viini tuovat ateriaan reipasta lisämakua ja korostavat joulun punaista kattausta. Ateria maistuu talvisena juhlaruokana jo ennen joulua, eihän kaikkea hyvää tarvitse odottaa jouluun asti.

Poronfilee               
n. 600 g poronfilettä           
mustapippuria                   
suolaa
voita
Ota liha lämpiämään hyvissä ajoin. Ruskista filee voissa pannulla ja mausta pippurilla sekä suolalla.
Nosta kypsymään uuniin150 asteeseen 20 minuutiksi.
   
Punaiset sipulit   
pieniä sipuleita   
5 dl glögiä laimennettuna
1 lihaliemikuutio
etikkapunajuurten lientä
Kuori sipulit. Laita glögi ja liemikuutio kattilaan. Kaada sekaan punajuurilientä, lisää sipulit ja kypsytä hitaasti.

Kastike
1 dl puolukoita
3 dl lihalientä                   
1 tl sokeria               
hieman punaviiniä               
suolaa, pippuria                            
maissitärkkelystä           
Lisää survotut puolukat paistinpannulle fileiden jälkeen, lisää lihaliemi ja keitä kokoon. Siivilöi lientä pieneen kattilaan noin desilitra. Lisää sokeri sekä viini ja anna kastikkeen kevyesti kiehahtaa. Suurusta kastike maissitärkkelyksellä. Viimeistele maku suolalla sekä pippurilla.       

Riistaruoka löytää kumppanin keskitäyteläisestä punaviinistä
Kevyen roseinen, miedosti maustettu poronfilee ja kypsät, makean mausteiset juurekset edellyttävät viiniltä hedelmäisyyttä, sopivaa runsautta sekä maltillista tanniinisuutta. Lievästi hapan kastikekaan ei viiniltä vielä erityistä voimaa vaadi, joten viinivalinnassa voi etsiä porolle sopivan luonteikasta riistaviiniä. Keskitäyteläisen punaviinin kypsän hedelmäiset, miellyttävän mausteiset ominaisuudet pärjäävät hyvin pohjoisen pororuoan kanssa.



Pehmeän täyteläinen juustokuppi on nautinnollinen sekä raikas jälkiruoka ja maistuu joulua odotellessa. Jälkiruokaan käytetty mascarbonejuusto on hyvin rasvainen kermajuusto. Juuston maku ei kuitenkaan ole raskas, vaan sen ainutlaatuista makua voi kuvata raikkaaksi ja herkulliseksi.  Kupin pohjalle laitettu piparin maku nousee hieman esille, juuston jäädessä taustalle. Mikäli haluaa korostaa juuston makua, niin piparin voi korvata kaurakeksillä.
   Keveyttä pikkuherkkuun antaa ruokajogurtti. Makeutta voi säädellä sokerin määrällä sekä käytettävällä hillolla. Tähän jälkiruokaan viikunahillo on tuonut mukavan makeaa hapokkuutta ja aromikkuutta. Täyteläisyyttä ja makua lisäämään on käytetty väkevöityä Commandaria viiniä. Sen intensiivinen, pähkinäinen aromi käy hyvin yhteen joulun muiden makujen kanssa. Pohjalta löytyvä piparin mausteisuus tiivistää makukokonaisuuden miellyttäväksi joulupaketiksi. Juustokupin maku tiivistyy ja paranee sen jäähtyessä. Parhaimmalta se maistuu jäähtyneenä, joten jälkiruoan voi valmistaa hyvissä ajoin, vaikka edellisenä päivänä.
  
Juustokuppi (6 annosta)
6 kpl pipareita tai kaurakeksejä
1 prk (250g) mascarbone tuorejuustoa
1 prk (200g) ruokajogurttia
3 kpl kananmunia
1 dl sokeria
1,5 dl viikunahilloa
1 rkl väkevöityä viiniä
Pane piparit/keksit paiston kestävien annosvuokien pohjalle.
Sekoita juusto, jogurtti, munat ja sokeri keskenään.
Lisää hillo ja viini tasaisesti sekoittaen.
Lusikoi täyte kuppeihin.
Kypsennä juustokuppeja 175 asteisessa uunissa 20 minuuttia, niin että täyte on hyytynyt.
Nautitaan siltään tai valmistamiseen käytetyn väkevöidyn viinin kanssa.
  


Viinilasillinen:
Törley Charmant Rouge Doux. Unkari. Alko nro 8956. Hinta 6,98. Kékfrankos. Sokeria 55 g/l.
Tummanpunainen, marjaisa ja raikkaan tuoksuinen kuohuviini. jonka maku on makea, pehmeä sekä napakka.

Versus White. Etelä-Afrikka 2011. Alko nro 554637. Hinta 6,29. Sokeria 5 g/l.
Vaaleankeltainen, makean hedelmäinen ja kuiva, keskihapokas ja kevyen kukkainen maku.

Ferma Noua Murfatlar Late Harvest Chardonnay. Romania, Murfatlar 2009. Alko nro 528507. Hinta 7,90.
Keltainen, kypsän hedelmäinen ja makea, hapokas, hennon aprikoosinen ja hunajainen maku. Sokeria 60 g/l.

Tommasi Valpolicella. Italia, Valpolicella 2010. Alko nro 417847. Hinta 10,88. Alkoholi 12 %. Sokeria 5 g/l.
Rubiininpunainen, karpalohilloinen ja maultaan keskitäyteläinen, kypsän marjainen ja mausteinen.

Los Monteros. Espanja, Valencia 2008. Alko nro 6812. Hinta 8,90.
Rubiinipunainen, kypsän marjainen ja kirsikkainen viini, jonka maku on vadelmainen, mausteinen ja pitkä.

St. John Commandaria. Kypros. Alko nro 387367. Hinta 14,81. Alkoholia 15 %. Sokeria 220 g/l.
Mahonginruskea, rusinainen tuoksu ja makea, viikunainen sekä hennon pähkinäinen maku.

Ferreira L.B.V. Portugali, Douro 2007. Alko nro 3286. Hinta 9,48/0,375L.
Tummanpunainen, marjaisa tuoksu ja makea, pippurinen sekä lämmin maku. Alkoholia 20 %. Sokeria 110 g/l.

Hyvää joulua Säyneisen viinikurssilta!



Viinikurssimme on nyt puolivälissä. Olemme perehtyneet eri viineihin ja niiden taustoihin. Tammikuussa jatkamme viiniopintojamme ja syvennämme viinien sekä ruokien suhdetta.

Teksti: Heikki Remes
Kuvat: Eeva ja Heikki Remes

Maistuu viinien kanssa - Chilen viinit on ehdolla maailman parhaaksi viinikirjaksi


Maistuu viinien kanssa – Chilen viinit on voittanut Suomen osakilpailun uuden maailman viinejä käsittelevien kirjojen sarjassa Gourmand Wine Books Awards 2011 -kilpailussa ja on nyt ehdokkaana maailman parhaaksi viinikirjaksi sarjassaan. Voittaja ratkeaa Pariisissa maaliskuun 6. päivänä 2012.

Kirjassa Heikki Remes kertoo kansantajuisesti ja asiantuntevasti Chilen viineistä: minkälaisia viinejä maassa tehdään, mikä tekee niistä hyviä ja miten niitä voi arvioida.



Kirjan ruokaohjeissa yhdistetään toisiaan täydentäviä ruokia ja viinejä. Erityyppiset, herkulliset reseptit kannustavat laittamaan hyvää ruokaa, ja viinin valitsemista ruoan seuraksi helpottavat tarkoin harkitut viinisuositukset.


Herkulliset valokuvat on ottanut Mikko Niemi sekä Eeva, Maija ja Heikki Remes, ja upean ulkoasun takana on Satu Kontinen satukala graphic design.

Kirjan voit dilata suoraan kirjailijan omasta verkkokaupasta halutessasi vaikkapa omistuskirjoituksella hintaan 29€ (sis. postituksen)
Tilaaminen onnistuu tästä --> viinimies.mycashflow.fi

Kuhaa black and white

Kuha on hienostunutta herkkua!
Kuha on yksi arvostetuimmista järvikaloistamme. Loppusyksystä, jäiden tulon aikaan, kuha käy hyvin pyydykseen. Kuha on vähärasvainen ja sen maku on mieto. Vähäruotoisena, kiinteälihaisena ja nopeasti kypsyvänä siitä saa helposti erilaisia kalaruokia. Maltillinen maustaminen säilyttää tuoreen kalan oman maun.  

Kuhakääryleet tehdään muutamasta perusraaka-aineesta.

Kevyet kuharullat (4 annosta)
2 isohkoa ruodotonta kuhafilettä
2 kokonaista fenkolia
2 dl freesattuja mustatorvisieniä
1 kookas sipuli
puolikas sitruuna
2 laakerinlehteä
kokonaisia valkopippureita
1 tl suolaa
6 dl vettä

Poista fenkoleista ja sipulista uloin kuorikerros sekä halkaise ne. Lisää kiehuvaan veteen suola, pippurit, laakerinlehdet ja kasvikset. Anna kiehua kevyesti kunnes fenkolit ovat lähes kypsiä. Mausta kuhafileet miedosti suolalla ja valkopippurilla. Lisää makua saa puristamalla kaloille hieman sitruunamehua tai tilkkasella valkoviiniä. Paloittele jokainen file neljään osaan ja kääri niistä rullia. Kiinnitä rullat coctailtikuilla ja laske ne kypsymään keitinveteen viideksi minuutiksi. Poista kuharullista tikut, nosta ne lautasille ja koristele torvisienisilpulla. Lisukkeina maistuvat kukkakaalilusikalliset sekä siivutettu fenkolin puolikas ja freesattu mustatorvisieni.

Valkoviinikastike
3 dl kalan keitinlientä
1 dl kuivaa valkoviiniä
0,4 dl vehnäjauhoja
1 dl kuohukermaa
60 g voita
suolaa, valkopippuria

Sulata kasarissa puolet voista ja lisää vehnäjauhot. Kypsennä miedolla lämmöllä muutama minuutti, älä ruskista. Lisää kalaliemi ja valkoviini, keitä kokoon ja anna hautua muutaman minuutin ajan. Mausta, ja vatkaa sekaan voi ja kerma. Kiehauta ja kastike on tarjoiluvalmis.

Kukkakaalilusikallinen
1 pienehkö kukkakaali
1 salottisipuli
2 rkl freesattuja mustatorvisieniä
kurkumaa, currya, valkopippuria, suolaa
3 rkl voita
1 dl vettä
tilkka valkoviiniä
puolikas sitruuna

Paloittele kukkakaali ja pilko sipuli. Kuullota sipuli kattilassa, lisää kurkuma, ripaus currya ja kukkakaali. Lisää vettä niin, että kukkakaalit peittyvät ja keitä miedolla lämmöllä lähes kypsiksi. Lisää viini loppuvaiheessa. Ota keitinneste talteen. Jauha kukkakaali tehosekoittimessa hieman rakeiseksi. Lisää voi ja hienonnetut torvisienet. Tarvittaessa ohenna massaa keitinvedellä. Mausta ja muotoile kahdella lusikalla pieniksi annoksiksi.



Mustavalkoisista ruoka-aineista rakentuu yksinkertainen annos, jossa heijastuu suomalainen pelkistetty esillepano. Kaikki oleellinen on lautasella ja yksinkertaiset maut ovat aterialla pääosassa.

Värit tuovat vaihtelua kattaukseen. Lautasen sininen väri sopii hyvin itsenäisyyden juhlapäivän aterialle.

Kevyehkö valkoviini sopii kuhalle
Miedonmakuiselle kuhalle sopii hedelmäinen, vähähappoinen valkoviini, jossa ruoan valmistustapa, sen kanssa tarjottavat lisäkkeet ja kastike sanelevat viinivalinnan. Keittämällä valmistetuissa kuhakääryleissä maku säilyy hentona. Mausteinen fenkoli ja raikas sitruuna täydentävät maltillisesti makukonaisuutta. Myös kypsän hedelmäinen kuohuviini on tyylikäs valinta vivahteikkaalle ja juhlavalle kuha-aterialle.

Teksti: Heikki Remes
Kuvat: Eeva Remes

Valkoiset jouluviinit

Joulu on valkoinen. Se on varmaa, sillä valkoista on parhaimmillaan maassa ja pöydässä. Chardonnay, Riesling sekä Sauvignon Blanc tulevat ja tuikkivat, kuten joulun tähdet konsanaan.


Mistä tuntee jouluviinin
Jouluviinin tuntee siitä, että se maistuu hyvältä, yllättää olemuksellaan ja tuo hyvän mielen. Valkoviini, tuo vanha tuttu, on joulupöydässä kuin kotonaan. Suomalainen joulupöytä on täynnä makuja ja mausteita, joita valkoviinin hedelmäisyys ja hapokkuus täydentävät tasapainoisesti. Tämän päivän kulutustottumukset ohjaavat keveämpiin sekä vivahteikkaisiin kala- ja kasvisruokiin, ja niiden kumppaniksi valkoviinit ovat osuva valinta.

Chardonnay, Riesling ja Sauvignon Blanc ovat todellisia joulun valkoisia tähtiviinejä.

Chardonnay on kalaviini
Chardonnay-viineissä on vivahteikkuutta ja hedelmäisyyttä. Viinien tuntuva hapokkuus leikkaa hyvin esimerkiksi lohikalojen rasvaisuutta. Runsasmakuinen ja täyteläinen Chardonnay pärjää savustetun kalan kanssa, varsinkin jos viinissäkin on sopivasti tammen aromeja. Chardonnayn moniulotteisuus tekee siitä kumppanin myös vaalealle lihalle. Viinille ominaiset aromit, kuten pähkinäisyys ja hedelmäisyys, täydentävät hyvin juustojen vastaavia makuja.

Rieslingin moni-ilmeisyys sopii joulupöytään
Riesling-viinien hienostunut hedelmäisyys ja luontainen raikkaus maistuvat joulupöydän useiden ruokalajien kanssa. Rieslingin matala alkoholipitoisuus tekee viinistä sopivan vaaleille ja kevyesti maustetuille kala- ja liharuoille. Ranskan Alsacen rieslingeissä on runsautta ja aromaattisuutta, jotka maistuvat hyvin vaikkapa maksapateen, kinkun ja useiden jälkiruokien kanssa. Ikääntyneisiin riesling-viineihin liittyy usein myös persikkaisia sekä hunajaisia piirteitä.

Sauvignon blanc tuo kesän talven keskelle
Sauvignon blanc -viinien tuoksussa on aistittavissa selvää yrttisyyttä ja hillittyä mustaherukkaisuutta. Maussa on täyteen pakattua, pirteää happoisuutta ja tasapainoista hedelmäisyyttä. Mausteinen ja yrttinen viini maistuu hyvin erilaisten aromikkaiden keittojen kumppanina. Erityisen hyvin sauvignon blanc -viinit täydentävät savustettujen kalojen sekä äyriäisten makumaailmaa. Parhaimmillaan sauvignon blancit ovat nuorena, jolloin niiden maku on hedelmäisimmillään ja raikkaimmillaan.

Valkoinen on jouluviinien väri.

Viinilasillinen:

Castillo de Molina Reserva Chardonnay. Chile, Casablanca Valley 2010. Alko nro 576107. Hinta 9,99.
Oljenkeltainen, eksoottisen hedelmäinen sekä sitruksinen tuoksu ja vaniljainen, kermainen sekä pitkä maku.

Gisselbrecht Riesling Grand Cru Muenchberg. Ranska, Alsace 2007. Alko nro 591987. Hinta 19,40.
Vaaleankeltainen, omenainen tuoksu ja maultaan puolikuiva, hapokas, mineraalinen sekä hennon petrolinen.

Brancott Estate Sauvignon Blanc. Uusi-Seelanti,Marlborough2010. Alko tilausvalikoima 968754. Hinta 9,99.
Vaalean oljenkeltainen, raikas, karviaisen tuoksu ja maultaan kuiva, intensiivinen sekä raikkaan hapokas.

Teksti: Heikki Remes
Kuvat: Eeva Remes




Italian ihmeet ilmestyvät joulupöytään!

Joulu on tonttuja, ihmeitä ja tarinoita täynnä. Kolme itäisen maan viiniä Italiasta ovat kuitenkin aitoja, ja ne tuovat värikkään, tuoksuvan sekä maukkaan tervehdyksen jouluun. Valpolicella, Ripasso ja Amarone muodostavat tiiviin kolmikon, joka ilahduttaa monipuolisuudellaan jo ennen joulua sekä istuu hyvin perinteiseen joulupöytään.

Valpolicellan viineissä on monipuolisuutta
Valpolicella-punaviinit tehdään Koillis-Italiassa Veneton viinialueella, Veronan kaupungin pohjoispuolella. Veronan alueen punaviinit ovat todellisia jouluviinejä; värikylläisiä, luonteikkaita, pehmeitä ja lämpimiä. Perinteiseen Valpolicellaan käytetään alueen kolmea omaa punaista rypälettä, corvinaa, molinaraa ja rondinellaa. Viini käytetään normaalisti terästankeissa ja kypsytetään isoissa tammisaaveissa ennen pullotusta. Valpolicella on keskitäyteläinen punaviini, joka maistuu vaalealihaisten ruokien kanssa ja tasapainottaa hyvin tomaatin makua. Alueen viinituottajat ovat vuosisatojen ajan syventäneet perus-Valpolicellan makuja mm. ripasso-menetelmällä.
Ripasso Valpolicellan aromikkuuden ja pyöreyden takana on kolme käymistä; normaali, ripasso (uudelleen käyminen) ja malolaktinen. Ripasson valmistukseen käytetään Amarone-viinien valmistuksesta jäänyttä rypälemäskiä. Syksyllä normaalisti valmistettu Valpolicella-viini laitetaan seuraavana keväänä käymään uudelleen kymmenen päivän ajaksi Amaronen rypälemäskiin. Tämä toinen käyminen antaa viinille erityistä täyteläisyyttä ja aromaattisuutta sekä nostaa sen alkoholipitoisuutta. Viiniä kypsytetään vielä slovenialaisessa tammessa lähes kahden vuoden ajan ennen pullottamista. Ripasso-viini maistuu erinomaisesti runsasmakuisten liharuokien, erityisesti riistan kanssa.
Amarone on Valpolicellan viineistä arvostetuin ja monimuotoisin. Se on todellinen joulun ajan punaviini; vahva, muheva, hienostunut ja täynnä vivahteikkuutta. Amaronen ainutlaatuisuuden taustalla on sen perinteinen ja hyvin huolellinen valmistusmenetelmä. Siinä käytetään ikivanhaa apassimento-menetelmää viinirypäleiden kuivaamiseen. Syys‒lokakuussa käsinpoimitut kypsät rypäleet siirretään muovisissa koreissa kuivaan ja hyvin ilmastoituun kuivaushuoneeseen, fruttaioon. Tammikuuhun mennessä rypäleistä on haihtunut vettä noin puolet rypäleiden painosta, ja kuivuneiden rypäleiden sokeripitoisuus on noussut 2530 prosenttia. Samalla rypäleiden aromaattisuus ja hapot ovat tiivistyneet, kuten myös niiden fenolit sekä tanniinit. Kuivatuista rusinaisista rypäleistä puristetaan viinimehu, joka saa käydä lähes kaksi kuukautta suurissa avonaisissa tammitynnyreissä. Tämän jälkeen viini siirretään tammisiin tynnyreihin, joissa toinen käyminen lisää entisestään viinin väriä, aromeja, tanniinisuutta ja alkoholia. Lopullisen silauksensa viini saa kypsyessään usean vuoden ajan tammitynnyreissä. Amarone on vahvojen liharuokien ja juustojen täyteläinen kumppani. Sen voimakkaasta mausta voi nauttia sellaisenaan, ja se on todellinen lahjaviini. Lisäksi viini ikääntyy hyvin, joten sitä voi varastoida huoletta vuosikymmenen.

Jouluviineissä on punaista väriä, italialaista luonnetta ja notkeaa makua.

Viinilasillinen:
Tommasi Valpolicella. Italia, Valpolicella 2010. Alko nro 417847. Hinta 10,88. Sokeria 5g/l. Alkoholi 12%.
Rubiininpunainen, karpalohilloinen ja maultaan keskitäyteläinen, kypsän marjainen ja mausteinen.
Tommasi Ripasso Valpolicella. Italia, Valpolicella 2009. Alko nro 429567. Hinta 17,98. Sokeria 8g/l. Alkoholi 13%.
Tummanpunainen, marjaisa sekä mausteinen ja maultaan täyteläinen, luumuinen, kypsä ja hennon tamminen.
Tommasi Amarone della Valpolicella Classico. Italia, Valpolicella 2007. Alko nro 446477. Hinta 36,30. Alkoholi 15%.
Syvänpunainen, kypsän marjainen ja maultaan erittäin täyteläinen, viikunainen, tamminen ja pitkä. Sokeria 11g/l.

Tonttukin tykkää Tommasista

Teksti: Heikki Remes
Kuvat: Eeva Remes

Viinikurssi 3/8. Punaiset rypäleet ja punaviinit. Viinin terveysvaikutukset, Viinin ja ruoan liitto. 20.11.2011.

Viinikurssin kolmannessa kokoontumisessa keskitymme punaviineihin ja niiden rypäleisiin. Keskustellaan myös hieman punaviinien terveysvaikutuksista. Lopuksi maistellaan ja yhdistellään punaviinejä eri ruokalajeihin. Nyt maisteltavana oli Mayu Reseva Carmenère.

Näin se viinikurssi yleensä käynnistyy. Edessä on lasillinen viiniä ja illan kurssiaineisto. Aluksi tutustutaan viiniin, sen väriin, tuoksuihin sekä makuihin.

Siitä keskustelu sitten laajenee, tällä kertaa viinin terveysvaikutuksiin. Asiasta löytyy tutkittua tietoa puolesta ja vastaan. Tällä kertaa keskustelu pohjautui laajaan hollantilaiseen tutkimukseen, jonka mukaan pieni määrä alkoholia (alle 20 grammaa päivässä) lisäsi tutkittujen miesten eliniän odotetta kahdella vuodella verrattuna raittiisiin. Tutkimuksen seuranta-aika oli poikkeuksellisen pitkä, yli 40 vuotta. Tutkimuksen mukaan viinillä oli erityinen vaikutus, sillä puoli lasillista viiniä päivässä nauttineet miehet elivät viisi vuotta pidempään kuin täysraittiit. Mikäli alkoholia käytettiin yli 20 grammaa päivässä, niin eliniän odote laski nopeasti.

Punaviinien suosio on suurimmillaan syksyn ja talven aikana. Niiden monimuotoisuus, vivahteikkuus ja voima maistuvat hyvin kylmänä vuodenaikana. Punaviini valitaan usein myös liharuokien ja kovien, voimakkaiden juustojen kumppaniksi. Perehtymällä yleisimpiin rypälelajeihin erilaiset punaviinit sekä ominaisuudet tulevat tutuksi ja siten pystyy paremmin yhdistelemään ruokia ja viinejä keskenään.
Keskitäyteläisistä punaviineistä löytyy marjaisuutta, hedelmäisyyttä ja pehmeyttä. Viinit ovat usein myös ryhdikkäitä. Sopivina ruokakumppaneina maistuvat täyteläiset liharuuat mm. pikkuriistasta, lampaasta ja härästä. Viinit sopivat hyvin yhteen myös kypsien maalaisjuustojen kanssa.
Täyteläisissä punaviineissä korostuvat ryhdikkyys, intensiivinen hedelmäisyys sekä kypsytyksen kautta tullut pehmeys. Viinit ovat parhaimmillaan riistaruokien, voimakkaan tumman lihan sekä voimakkaiden juustojen kanssa.

Cabernet Sauvignon on punaisten rypäleiden valtias
Rypäleenä Cabernet Sauvignon on pieni, tumma ja paksukuorinen. Näiden ominaisuuksien myötä rypäle selviää vaikeissakin olosuhteissa. Lajiketta onkin helppo viljellä kaikkialla, missä auringon lämpö riittää kypsyttämään rypäleet. Valmistusvaiheessa viini saa runsaasti väriä, makua, happoja sekä tanniineja kuoren ja rypälemehun massasta. Tanniini edesauttaa viinin kestävyyttä ja varastointia.
Cabernet Sauvignon'n tuoksussa erottaa selvästi mustaherukan aromit. Yhtä hyvin voi aistia mausteisia vivahteita, mustetta ja viinin ikääntyessä kahvin, tupakan, nahan ja setrin tuoksuja. Nuori cabernet-viini maistuu kovalta, ja kuivattaa suuta. Ajan myötä tanniinipitoisuus vähenee ja viini avautuu juotavaksi. Useimmat cabernet sauvignon -viinit ovat keskitäyteläisiä tai täyteläisiä. Ne vaativat aikaa kypsyäkseen ja pehmetäkseen. Viini kypsyy ja kehittyy pullossakin. Viinin ikääntyessä sen aggressiiviset maut pehmenevät sekä aromit aukeavat ja muuttuvat. Viinistä löytyy tasapainoisuutta, tyylikkyyttä, maun syvyyttä sekä kypsän viinin tuoksua - bouquet'a.

Merlot tarjoaa samettista pehmeyttä
Miellyttävän lämpimän makunsa ansiosta merlot-viinit ovat helposti lähestyttäviä. Merlot'n monipuolisuudesta saa hyvän kuvan, kun yhdistää punaviinin värin tumman täyteläisyyden sen kypsän marjaisaan tuoksuun, ja varsinkin kun maistaa lasista sen muhevan luumuista pyöreyttä.
Merlot rypäleet ovat suurehkoja, ohutkuorisia ja täynnä aromiaineita. Ne sisältävät vähän parkkihappoja, joten niistä valmistetut viinit eivät ole liian tanniinisia eivätkä hapokkaita. Tämän ansiosta viinit myös kypsyvät nopeasti, ja ne ovat usein nautittavissa jo nuorina. Merlot kukkii aikaisin, ja myös viininkorjuu käynnistyy varhain.
Merlot'n aromeissa voi erottaa kypsää hedelmäisyyttä ja punaisia marjoja, kuten herukkaa ja puolukkaa. Viiniin liitetään usein kukkaisuutta, mutta myös maanläheisyyttä. Merlot-viinit ovat väriltään punaisia ja tummansävyisiä. Maku on pehmeän rehevä ja siinä on tunnistettavissa luumua ja rakenteen runsautta.

Syrah/shiraz, viinimaailman kaksoset
Jo siemaisu syrah-viiniä saa aistimaan siinä piilevän suuruuden ja voiman. Tumman viinin monimuotoinen rakenne viestii niin hienostunutta hedelmäisyyttä kuin terävää pippurin puraisuakin. Uudessa maailmassa tuttu Syrah-rypäle tunnetaan nimellä Shiraz.
Syrah-rypäleet ovat pieniä ja väriltään hyvin tummanpunaisia. Ne sisältävät paljon aromiaineita ja parkkihappoja. Helposti viljeltävä Syrah-rypäle viihtyy erityisesti heikkoravinteisilla kasvualustoilla. Rypäle tarvitsee kypsyäkseen lämpimän ilmaston, jolloin riskinä on sen liian nopea kypsyminen. Tällaisista rypäleistä valmistettu viini maistuu poltetulta, eikä siitä löydy myöskään tuttua hedelmäisyyttä. Syrahista tehdyt viinit kypsyvät hitaasti ja ovat parhaimmillaan reilusti ikääntyneinä.
Syrahin aromeissa on aistittavissa paahdettuja hedelmiä, lakritsia, pippurisuutta sekä savuisuutta. Viinistä löytyy myös mausteisuutta ja paahteista maanläheisyyttä. Syrah-viinit ovat väriltään punaisia ja hyvin tummasävyisiä. Maku on rehevä ja voimakas. Viinit ovat tanniinisia sekä usein korostuneen alkoholipitoisia. Viini kestää pitkää varastointia ja sopii hyvin tammikypsytykseen.

Pinot Noir ja lasillinen haasteellisuutta
Lasillinen heleätä pinot noir -viiniä on tutustumisen arvoista, vaikkei viini niitä helpoimpia olekaan. Pinot Noir on pieni, ohutkuorinen ja aikaisin kypsyvä rypälelajike. Rypäle on pienisatoinen ja yksi vaikeimmin viljeltävistä rypälelajikkeista. Pinot Noir viihtyy parhaiten viileässä ilmanalassa, jolloin pitkän kasvukauden ansiosta saadaan aromikkaita ja täyteläisiä rypäleitä. Silloin kun viinintekijä onnistuu, tulee rypäleiden hienostuneisuus viinissä nautinnollisesti esille. Vähätanniininen viini käy kumppaniksi usealle ruokalajille.
Pinot Noirin tuoksuissa voi erottaa punaisia ja mustia marjoja, eksoottisia mausteita, kuivattuja yrttejä ja kohtuullisesti alkoholia. Parhaimmillaan pinot noir -viinit ovat hyvin monivivahteisia, voimakkaan tuoksuisia, täyteläisiä ja marjaisen makuisia. Maussa löytyy leveyttä, pyöreyttä ja sopivaa hapokkuutta. Viinit ovat kuivia, joskin rypäleestä viini saa makeaa hedelmäisyyttä niin tuoksuun kuin makuun. Keveät ja keskitäyteläiset viinit ovat väriltään pääsääntöisesti kevyen punaisia. Nuoren viinin täyteläisen hedelmäiset tuoksut voivat vanhetessaan saada kasvimaisia tai eläimellisiä piirteitä. Tällöin lasista löytyy tuoksahdus keitettyjä vihanneksia tai tallin taustaa.

Tempranillo, nahkaista tasapainoisuutta
Pyöreys ja pehmeys, sekä täyteläinen hedelmäisyys ja lievä paahtuneisuus saavat suomalaiset pitämään espanjalaisista tempranillo-viineistä. Tempranillo viekoittelee yhä uudestaan kauniin runsaanpunaisella viinillisellä värillään, monimuotoisella aromikkuudella ja maun mehevällä kypsyydellä.
Tempranillo on kohtalaisen pieni, vähemmän jäntevä ja tuottoisa rypälelajike, joka sisältää runsaasti väriaineita sekä aromeja. Rypäleet kypsyvät poimintakuntoon varsin nopeasti. Tuosta ominaisuudesta kertoo jo rypäleen nimikin: temprano - aikainen. Rypäleiden matalan hapokkuuden ja vähäisen tanniinisuuden ansiosta niistä puristetut viinit ovat pehmeän ja pyöreän makuisia.
Tempranillolle tunnusomaisia aromeja ovat punaiset marjat, mausteet, nahka, toffee sekä talli. Viineihin usein liitetty vaniljaisuus tulee kypsytyksessä käytetyistä tammitynnyreistä. Espanjan lämpimässä ilmanalassa rypäleet kypsyvät hyvin hedelmäisiksi. Espanjalaisten viinien hedelmäisyys on piirre, joka miellyttää suomalaisia. Viinien toinen arvostettu ominaisuus on niiden tasapainoisuus eli hapokkuuden, hedelmäisyyden ja tanniinisuuden sopusointu. Tempranillo-viinit kestävät hyvin tammikypsytyksen ja ne ikääntyvät tyylikkäästi.

Sangiovese on Chiantin sielu
Sangiovese-rypäleestä pursuaa Italian olemus. Rypäleessä on väriä, makua sekä luonnetta. Siitä löytyy myös nuorekkuutta ja täyteläistä kypsyyttä. Sangiovese-rypäleet ovat ohutkuorisia, ja aromikkaasta lajikkeesta löytyy kohtuullisen paljon happoja sekä tanniineja.
Rypäleet kypsyvät myöhään, ja ne tarvitsevat kehittyäkseen riittävästi aurinkoa. Kuumien kesien viineissä maistuvat hedelmäisyys ja marjojen pehmeä aromikkuus. Viinit ovat kohtuullisen alkoholipitoisia ja ne ikääntyvät hyvin. Viileiden kesien viineissä korostuvat tiukka hapokkuus sekä parkkihappojen purevuus.
Sangioveselle tyypillisiä aromeja ovat paahteiset mausteet, tallin tuoksut sekä maanläheisyys. Viineistä löytyy kirsikan ja mansikan tuoksuja, joita täydentävät omenan, luumun sekä orvokin aromit. Sangiovese on Italian tunnetuin ja viljellyin punainen rypäle. Kuuluisa toscanalainen Chianti-viini perustuu Sangioveseen. Chiantin myötä rypäle on kokenut kukoistuksensa ja alamäkensä. Paroni Bettino Ricasoli kehitti Chiantin viinisekoituksen yli sata vuotta sitten. Tuossa sekoituksessa Sangiovesellä oli määräävä asema, ja sen lisänä käytettiin perinteisiä italialaisia punaisia ja valkoisia rypäleitä.

Carmenère ja Malbec ovat täynnä hedelmää
Mielikuva Etelä-Amerikasta lämmittää ja maistuu mausteiselta. Se vahvistuu entisestään, kun maistaa Carmenère- ja Malbec-rypäleistä tehtyjä maanosan viinejä. Auringon paahde ja Andien vedet tuottavat kypsiä rypäleitä, joihin on taltioitunut runsaasti aromeja ja väriä.
Carmenerén ja Malbecin ihanteelliset kasvuolosuhteet tulevat viineissä esille tasapainoisuutena. Lämpimälle ilmanalalle tyypilliset päivien ja öiden suuret lämpötilaerot tuottavat rypäleisiin vivahteikkuutta ja kypsyyttä. Tyynen Valtameren läheisyyden ansiosta Chilen carmenère-viinit maistuvat pehmeiltä ja helposti nautittavilta. Vähätanniinisesta Carmenèresta tehdyt viinit tarjoavat miellyttäviä makunautintoja ja tarvittaessa viineistä löytyy myös voimaa ja mausteisuutta. Andien toisella puolella, Argentiinan kuumissa olosuhteissa tuotetuissa malbec-viineistä löytyy intensiteettiä. Viinit ovat miellyttävän hapokkaita, niistä löytyy paljon väriä ja aromikkuutta, jopa vivahdus makeuttakin. Kypsissä malbec-viineissä maistuvat hedelmäisyys ja pehmeät tanniinit.
Carmenèrelle tunnusomaisia aromeja ovat punaiset marjat, mustaherukka, suklaa ja musta pippuri. Malbecin aromeissa on aistittavissa tummia marjoja, savuisuutta sekä toisaalta kukkaisuuttakin. Myös maanläheisyys on tyypillistä Malbecille.

Ruoan ja viinin yhdistäminen
Onnistunut yhdistäminen korostaa niin viinin kuin ruoankin makua ja lisää niistä saatavaa kokonaisvaltaista nautintoa. Se myös rohkaisee kokeilemaan uutta ja luottamaan omiin aisteihin sekä kehittämään niitä. Tärkeintä on maistella avoimin mielin ja etsiä omia suosikkimakuja, sillä ei ole olemassa yhtä oikeata yhdistelytapaa, vaan jokainen voi rakentaa mieleisensä aterian siihen sopivine viineineen. Toisaalta miksi tyytyä yhteen
makuyhdistelmään, kun kokemuksen karttuessa voi ennakkoluulottomasti kokeilla erilaisia vaihtoehtoja.

Viinikurssilla makuja testattiin valmistamalla ankanrintaa ja sen kumppaniksi peruna-palsternakka- päärynäpaistosta. Ankanrinta saa pannulla pintaan paahteisuutta, ja lihan kypsyysaste vaikuttaa makuun ja viinivalintoihin. Usein ruoka jätetään hieman punertavaksi, jolloin viiniltä vaaditaan hapokkuuden lisäksi tanniinisuutta. Niin puna- kuin valkoviineissä on hedelmäisyyttä sekä monimuotoisuutta, jotka sopivat paahteisen ankan ja juurespaistoksen makeahkoihin sekä happamiin vuohenjuuston makuihin. Perinteinen viinivalinta linnulle on pinot noir -punaviini. Se toimikin hyvin ruoan kanssa. Toisaalta myös voimakas, hapokas ja aavistuksen makeaan taittuva valkoviinikin sopisi ankan ja sen lisukkeena olevan paistoksen makujen kumppaniksi. Oli mukava todeta kuinka tempranillo punaviini maistui hienosti ankan kanssa, kun se yksin maisteltuna oli hieman tiukahkon makuinen.

Viinilasillinen:
Mayu Reserva Carmenère. Chile, Elqui Valley 2007. Alko nro 401557. Hinta 13,49.
Tummanpunainen, voimakkaan aromaattinen, marjaisa viini, jonka maku on mausteinen, lämmin ja voimakas.
Savia Viva Familia Tempranillo. Espanja, Penedes 2009. Alko nro 471587. Hinta 7,98. Luomuviini.
Punainen, kirsikkainen ja luumuinen tuoksu sekä keskitanniininen, mausteinen ja nahkainen maku.
Graffigna Malbec. Argentiina, San Juan 2010. Alko nro 433157/453158. Hinta 8,50/27,20(3L).
Tummanpunainen, tumman marjaisa ja maultaan täyteläinen, pehmeä sekä mausteinen.
Jacob’s Creek Pinot Noir. Australia, South-Eastern Auistralia 2010. Alko nro 474877. Hinta 8,90.
Punainen, punaisen hedelmäinen tuoksu ja vivahteikas, tanniininen sekä kevyen marjaisa maku.
KWV Cabernet Sauvignon. Etelä-Afrikka, Western Cape 2009. Alko nro 5436. Hinta 9,99.
Punainen, mustaherukkainen tuoksu ja keskitäyteläinen, karpaloinen ja savuinen, vaniljainen maku.
Danubia Egri Cuvée. Unkari 2008.Alko nro 408187.Hinta 8,98.Merlot, Cabernet Sauvignon, Kékfrankos, Menoir.
Tummanpunainen, marjainen, hennon kukkainen punaviini, jonka keskitäyteläinen maku on mausteinen.
Carlo Rossi Rosso Frescato. Barbera, Ruby Cabernet, Syrah. USA, California. Alko nro 430237. Hinta 6,48.
Punainen, kevyt ja pirskahteleva sekä makea, vähätanniininen ja marjaisa. Alkoholia 9% ja sokeria 60g/l.

Ps. Kerro mielipiteesi viinikurssistamme. Mikäli haluat kommentoida tai esittää kysymyksiä, niin klikkaa juttuamme sen otsikkoriviltä. Voit kertoa ajatuksesi jutun lopun Kerro mielipiteesi -osioon.
Viiniterveisin Heikki, viinimies Juankoskelta.
Teksti: Heikki Remes
Viini- ja ruokakuvat: Eeva ja Heikki Remes